[0:05]No niin, kello näyttää olevan kolme, joten joten aloitetaanpas tämä hiilineutraali webinaari. Tervetuloa seuraamaan mielenkiintoisia esityksiä. Meillä on tänään asialistalla hiilikartta työkalu ja sitten palvelu puhtaan energian investointien talousvaikutusten arvioimiseksi. Ja minä olen Kari Oinonen. Toimittessa puheenjohtajana ja ja olen töissä Suomen ympäristökeskuksen yhteiskuntarätkäs-yksikössä ja täältä tuota webinaari on järjestetty Repower-CEST-hankkeen puitteissa. Ja kerron teille ensin käytännön asioita liittyen tähän webinaariin.
[0:48]Tästä näette tämän seuraavan tunnin ohjelman. Meillä on kaksi parinkymmenen minuutin esitystä ja sitten kysymyksiä ja keskustelu näitten esitysten jälkeen. Pyrimme päättämään tilaisuuden klo 16. ensimmäisenä meillä on esittämässä erikoistutkija Antti Rehinen Sykesta ja hän kertoo meille uudistuneesta hiilikarttapalvelusta. Ole hyvä Antti. Joo kiitos. Hyvää iltapäivää ja terveisiä Sykestä. Tosiaan aiheena on uudistettu Hiilikartta - työkalu kaavoitukseen ja myös sitten ihan erityisesti tähän uusiutuvaan energiaan liittyen muun muassa sähkölinjasuunnitteluun. Ja Hiilikartta työkalu on jo käytössä oleva työkalu selaimpohjainen johon voi ladata kaavatietoja paikkatietoaineistona tai sitten siinä siihen voi piirtää myös yksittäisiä niin kuin kaavakohteita aluevarauksia kartalla ja laskee niille sitten hiilivaikutuksia. Tämän työkalun toteuttajina on ollut Syke, Luonnonvarakeskus ja Avoim ry. Ja se on nyt parisen vuotta ollut käytössä tuossa osoitettu hiilikartta.avoim.org elikkä Avoim RY ylläpitää tätä teknisesti. Tässä voi arvioida erilaisten suunnittelu- vaihtoehtojen hiilivaikutuksia ja niillä nyt tarkoitetaan maaperän ja kasvillisuuden hiilivarastoa ja osin myös hiilinieluja. Ja tää tarkastelee tilannetta, että se kaava toteutuu ja toisaalta vertaa sitten siihen, että jos kaavaa ei toteutettaisi. Ja laskee myös aluevarauksittain, että jos tulee niin kuin kaava-alueelle asuinalueita, palveluita, virkistysalueita, liikennealueita, niin niitä voi tarkastella sitten myös erikseen. Tää työkalu on tehty nyt enemmän semmoiseen niin kun taajama-alueiden kaavoitukseen, mutta nyt tässä RePower CEST-hankkeessa tätä on kehitetty enemmän sitten uusiutuvan energia-arviointiin ja samalla on tehty myös muuta tarpeellista toimintojen kehittämistä. Mä esittelin nyt tätä työkalua ihan tässä PowerPoint-esityksessä. Lopuksi jaan sitten linkin tämmöiseen kehitysversioon tästä työkalusta, mutta mutta ettei sitten kävisi niin, että tässä tuota tulisi jotain hidasteluja työkaluissa tai useampi lähtisi tuota kokeilemaan sitä samaa aikaa, niin sen takia nyt mennään tässä tän esityksen pohjalla.
[3:31]Tässä tosiaan tehtiin niin kuin useammanlaisia muutoksia, ihan taustakarttoja, täyden- käyttötarjoitusluokkia tähän uusiutuvaan energiaan liittyen ja sitten käyttäjälle mahdollisuutta määritellä vähän tarkemmin kuin tietää sen paikallisen tilanteen, että minkälaisia maanpeitteitä muutoksia tai maaperän muutoksia siellä tapahtuu. Tästä on aikaisemmin puuttunut tiettyjä laskennan osia ihan tähän hiilensidonta- päästöihin liittyen maaperän osalta muun muassa. Niin nyt sitten niitä on tähän lisätty ja lisäksi sitten on toteutettu kolme erilaista metsänkäyttöskenaariota, elikkä tämmönen metsätalous, virkistys ja sitten ei hakkuita ikään kuin suojelu- skenaario erikseen ja ja silloin voi sitten tilanteen mukaan valita, mikä siellä on niin kuin relevantti vertailukohtaa suunnitelmalle. Ja sitten vielä viimeiseksi tuossa on viivamallisten kohteiden suunnittelun toiminto sähkölinjojen ja teiden vaikutusten arviointiin. Tässähän tää on perustunut alueiden laskentaan, että on ollut aineistossa tai piirretty se alue, mutta nyt sitten voi piirtää myös esimerkiksi sähkölinjoja tai tielinjoja ja ja sitten puskuroida niitä tuossa työkalussa. Ja näitä käy näitä käyn tässä läpi nää nää seitsemän kohtaa. No ensin ihan tää taustakartat, niin nyt tässä on tää uudistetun hiilikartan etusivu ja ja sinne näkyy suoraan toi kasvillisuuden hiilivarastoaineisto, joka tässä jo aikaisemmin on niin kuin koottu useista eri tietolähteistä, elikkä siellä on metsiä, maatalousmaita, myös rakennettujen alueiden viheralueita. koskevia lähtötietoja. Ja tähän rinnalle nyt halutaan tuoda myös maaperän hiilivarasto, mutta siellä on sit sellaista tietopohjaa, joka ei jota ei sellaisenaan voida julkaista tässä avoimena karttakuvatietona, niin meidän pitää sit sitä vielä vähän yleistää, mutta tässä on se tarkempi maaperätieto niin kuin laskennan käytössä, mutta ihan sitä samaa aineistoa ei pystytty nyt julkaisemaan tässä kuvana ihan ihan näihin niin kuin turvallisuusnäkökohliin liittyen. Ja tuossa voi sitten valita erilaista taustakarttaa, laittaa toi hiilivarastoaineiston piiloon ja niin poispäin. Tuo on zoomattu tuohon Helsingin viikin kohdalle, että siellä näkyy nuo metsäalueita, siellä on niitä suurempia hiilivarastoja, mutta myös se maaperä on tosi olennainen tietolähde, että siellä on niin kuin orgaanisilla turvemailla niin hyvin suuria hiilivarastoja, jotka on sitten tää auttaa välttämään sellaisia sijainteja sitten ihan jo tässä alkuvaiheen suunnittelussa, jossa sit tulisi isoja hiilivarastovaikutuksia.
[6:10]Tosiaan tässä Hiilikartta laskee silloin oletuskertoimia erilaisille käyttötarkoitusluokille ja nää on semmosia perinteisiä kaavoituksen aluevarauskaavoituksen luokkia, jotka löytyy kaavoittapaista ja nyt sitten kun tulee uutta tietomallipohjaista kaavoitusta, niin varmistetaan, että että myös sitten se aineisto on yhteensopiva Hiilikartan kanssa.
[6:37]Ja nää on osittain sit sovellettu tähän hiilikarttakäyttöön, että varsinkin tuossa energian ja sähkönsiirto- tai sähkönsiirto-liittyen me on tehty tähän tämmöisiä luokkia, joita kunnat ei välttämättä ole kaikkia käyttänyt ollenkaan kaavoituksessa, mutta että on haluttu niin kuin tarkentaa sitä tuossa keskimmäinen palsta alhaalla, että meillä on sähkösiirto-linjojen alueita ja siellä on sit vielä erikseen toi johtoaukea ja reuna-vyöhyke, koska niissä se hiilensidonta on on erilaista ja käsittely- Puuston käsittely erilaista. Elikkä tässä on aika pitkä lista johon näitä erilaisia käyttötarkotusluokkia, mutta sitten tuossa ensimmäisenä on tuo oma valinta tai näiden näiden sisällä sitten voi säätää sitä maan peitettä nyt tässä uudessa Hiilikartassa, että että siinä mielessä niin nää nyt antaa semmosen pohjaoletuksen, mutta käyttäjälle niin nyt tulee enemmän mahdollisuuksia tähän muutoksia. Ja tässä nyt esimerkkiä siitä, että miltä toi näyttää kun mennään sitten määrittelemään sitä käyttötarkotusta, niin sen jälkeen tässä voidaan määritellä maankäyttö, maan maanpeitejakauma ja siellä on rakennettu osa, elikkä siellä sitten muokataan sekä se kasvisussäilyy, että myös maaperä muokataan niin, että sieltä se hiili häviää ja sitten avoimen kasvipeitteen.
[7:53]kasvipeite. esimerkiksi asuinalue raivataan metsään, niin sieltä se puusto poistuu ja ja sitten esimerkiksi pihalle sitten istutetaan nurmikkoa, pihoja ja niin poispäin, elikkä silloin tulee tämmöistä uutta uutta kasvipeitettä ja sitten tuossa viimeinen luokka on aiempi maanpeite, elikkä jos jos asuinalueella osa alueesta jätetään virkistysalueiksi ja siellä sitten se vanha metsä säilyy.
[8:24]Esimerkiksi, niin niin silloin se se on tota aiempaa maanpeitettä ja nyt sitten käyttäjä voi tässä uudessa Hiilikartassa muuttaa näitä prosenttiosuuksia ihan oman näkemyksensä mukaan, mikä on se paras arvio siitä suunnitelma- alueesta ja siellä tapahtuvasta muutoksesta, kunhan se sitten on 100% on se koko jakauma, elikkä se se edellytetään tuossa, että laskenta jatkuu. Ja meillä on oletusarvoja, jotka on osin vähän yleispiirteisiä. Nää on tehty silloin parivuotta sitten hiilikartan kehitystyössä, niin niin tuota viimeaikasten kaavojen ja maankäytön muutosten perusteella, mutta nyt tässä uudessa hiilikartassa niin erotellaan tosiaan tää uusi kasvipeite puustoiseksi, elikkä jos esimerkiksi puistoalueella pihoilla kasvaa paljon puita, niin ne pystyy siihen kasvillisuuteen sitomaan selvästi enemmän hiiltä kuin tämmönen nurmikko tai hyvin matala pensa- pensaskasvillisuus, niin sen takia nähtiin, että on tarpeellista ottaa tässä huomioon. Ja nää on hieman yleispiirteisiä kertoimia, joita sitten kun tutkimustieto on, niin tullaan tarkentamaan, mutta palataan tähän vielä tuossa myöhemmin. Sähkölinjan alue on tässä hyvin semmonen erityistapaus ja ja sitten jos jos määritellään käyttötarkotuksessa sähkösiirtolinjat, niin silloin se avoinkasvillisuus tarkoittaa sitä johtoaukeaa ja ja sitten toi uusi puustonen kasvillisuus tarkoittaa reunavyöhykettä, jossa sitten niin kuin puusto ei saa kasvaa ihan siihen koko korkeuteen, vaan vaan sitä sitten niin kuin hakataan tai tai leikataan vaikka helikopterista niitä linjojen reunoja, elikkä se se pidetään matalampana.
[10:11]Ja tuossa näkyy nyt nuo kaikki kaikki tuota erilaiset käyttötarkotusluokat tosiaan, mitkä jo vilahti tuossa aiemmassa kuvassa, niin näille on tietyt oletusarvot, jotka sitten tuohon ikkunaan tulee kun kun se käyttötarkotus on valittu ja käyttäjä voi sitten niitä muuttaa. No sitten tehtiin vielä yksi uusi tällainen säätömahdollisuus tähän ja se liittyy siihen, että minkälaisia maaperän muutoksia tapahtuu, jos on uuden kasvipeitteen aluetta. Meillä aikaisemmin on ollut oletuksena se, että että tämmösillä piha-alueilla, niin sieltä kasvillisuuden hiili poistuu, mutta sinne maaperään jää se hiili ja vaikka todellisuudessa voi olla niin, että sieltä maaperää viedään pois ja tuodaan sitten uutta kasvi-alustaa tilalle ja perustamaan se uudestaan.
[11:31]Tuossa on kuvassa Turusta toi esimerkki, jossa ihan tämmöisiä luontopohjaisia hulevesiratkaisuja oltiin rakentamassa uudelle asuinalueelle, mutta mutta se edellyttää todella raskasta rakentamista ja sieltä niin kun kaikki se aikaisempi maaines jouduttiin kuljettamaan pois.
[11:50]Ja maaperässä on kuitenkin suuria hiilivarastioita, niin sen takia haluttiin, että tässä niin kun tää pystytään ottaa tarkemmin huomioon. No tässä on nyt aika moni- osainen kuva tästä Hiilikartan laskennasta ja siellä on erilaisia niin kuin muutoksia, ei muutosta, elikkä säilyy se aiempi kasvillisuus ja ja sitten on näitä uutta puustoista, uutta avointa ja rakennettua ja sitten on kasvillisuuden, maaperän hiilivarastoja ja hiilensidontaa. Ja tuossa punaisille on on merkitty se, jota nyt tässä on täydennetty ja se liittyy erityisesti tuohon maaperän hiilensidontaan ja sitten myös näitten uusien puustosten avointen kasvipeitteisten alueitten kasvillisuuden maaperän hiilensidontaan.
[12:44]Ja me on nyt palataan noihin vielä kohta, mutta kerron tässä välissä vielä näistä metsien käsittelyskenaarioista, jotka jotka sitten tässä työkalussa itse asiassa valitaan jo heti alussa, kun ollaan tuomassa sitä uutta suunnitelmaa. Niin tuota siellä on alasvetovalikko, josta sitten valitaan se ja ja sitten tää laskee vain yhden skenaario kerrallaan tää Hiilikartta. Eli sitten jos haluaa kokeilla toista skenaariota, niin se pitää sitten tehdä niin kuin uutena arviointina ja lopussa voi ehkä tuoda niitä näkyville sitten samaan samaan kuvaajia, jos haluaa. Ja tää virkistysmetsään on tehty niin, että se olettaa tietynlaisia harvennuksia puuston pohja-pinta-alan mukaan ja siellähän tähdätään usein semmoseen monissa kunnissa elinvoimaiseen monikerroksiseen puustoon ja ja se on tässä mallinnuksessa sitten tehty niin, että siellä tulee tämmöisiä säännöllisiä harvennuksia. Ja talousmetsä on tehty sitten niin kun Tapiolan metsänhoitosuositusten mukaan, että siellä on aika tuota voimakkaita hakkuita ja ja tehdään sit päätehakkuita ja niin poispäin.
[13:59]Ja tässä on nyt nuo kuvassa näkyy esimerkkialue Tampereelta, jossa on nää eri skenaarioiden mukaiset hiilikarttatuloskäyrät, elikkä että tässä on nyt semmonen, että se on virkistysalueena, siellä ei tule niin kun muutoksia kaavan myötä. Ei hakkuita siellä toi hiilimäärä kasvaa ja virkistysmetsässä kasvaa niin kun vähän maltillisemmin. Siellä on tommosta pientä aaltoilua, kun niitä harvennuksia ja talousmetsässä se sitten menee taas vähän sen, että minkä ikäistä puustoa alueella on ja sinne tulee niin kun päätehakkuita, jossa kasvillisuuden hiili häviää, maaperän säilyy ja pääosin ja sitten lähtee taas kasvuun. Ja tää on tämmösellä Prebas-työkalulla mallinnettu. Siinä on kullekin maakunnalle erikseen nää kasvukäyrät, kasvupaikkatyypille, pääpuulajille ja sitten myös eri puuston ikäluokille, elikkä jos siellä on tommosta alle 30-vuotiasta metsää, niin silloin on oma käyrä ja sitten taas noille myöhemmille ikäluokille erikseen ja sen takia tehtiin nää eri ikäluokat tässä vielä, että tässä otetaan tää ilmaston lämpeneminen huomioon, elikkä nyt sitten kun lähtee nolla-vuotias metsä kasvuun, niin niin sit mennään aika pitkälle tulevaisuuteen ja jonnekin- 50 vuoden päähän, niin siellä se 50-vuotias metsä voi kasvaa jo eri tavalla kuin 50-vuotias metsä kasvaa tällä hetkellä, kun meillä on lämpimämpää ja hiilidioksidia enemmän ilmakehässä, toki kuivuuskin voi sitten haitata enemmän. Ja tää tosiaan laskee sekä kasvillisuuden, että maaperän hiilivaraston ja se näkyy tässä seuraavassa kuvassa sitten, jossa on kuvattu nyt tota metsätalousskenaariota. Siinä on tuota Uudellamaalla tämmönen tuore kangas, mäntyvaltanen metsä, jossa tuossa vasemmalla puuston ikä alussa on nolla vuotta ja sitten oikealla on puuston ikä alussa 50 vuotta ja nähdään siellä on noita harvennushakkuita ja ja tuota päätehakkuita. Maaperän hiili tässä pysyy suurinpiirtein samalla tasolla sitten hakkuissa. Sinne tulee sitä puuainesta enemmän, kuollutta puuainesta ja silloin se siellä tulee niin kuin pieni piikki ylöspäin. No sitten me on kuitenkin siellä pohjana paikkatieto siitä, että mitä siellä tällä hetkellä kasvillisuudessa ja maaperässä on hiiltä ja miten me yhdistetään nää skenaariot siihen siihen aluetta koskevaan tieto on näiden eri muuttujien perusteella, elikkä meillä on tää tämmönen hiilikäyrä ja ja tuota katotaan sieltä se maakunta, kasvupaikka, puulaji, puuston ikä ja ja tuota oikea käyrä ja sitten haetaan tästä tästä skenaariosta niin kuin suhteellinen muutos prosentteina ja kerrotaan sillä sitten. tällä, että on. Eli eli tuota ei ei oteta sitä absoluuttosta määrää, ettei päädytä vaikka niin kuin miinukselle vahingossa siellä hiilimäärissä. Ja nimenomaan sit tässä metsätalousskenaariossa niin katsotaan, että että että millä käyrällä se sijoitetaan, että jos jos tässä tää käyrä olettaa, että vaikka tämmönen mäntymetsä on 80-vuotiaana hakattu ja meillä onkin siellä 90-vuotiasta metsää, jota ei olla hakattu, niin silloin tässä talousskenaariossa niin kuin oletetaan, että se se tuota niin nyt siirtyy sitten päätehakkuuvaiheeseen ja sitten aloitetaan tuosta nollasta vuodesta eteenpäin, elikkä Ja ja sitten näissä virkistys- ja ja tuota ei hakkuiskenaariossa, niin se menee toisella tapaa, että siellä on sitten vaan niitä kevyempiä toimia. Yksi keskeinen myös vaikutusluokka, mitä pystyy katsoa raaka-ainekäyttö. Tämä löytyy molemmista malleista ja sieltä pystytään katsomaan sitä kahdeksan eri raaka-aine-ryhmän yli, mitä näihin investointeihin tarvitaan ja mitä se kerryttää siellä tuotantoketjun varrella, että jos ihmettelee, että miten joku voi olla tarvitaan viljelykasveja, vaikka tuulivoimalan rakentamiseen, mutta se on myös panoksista tarvitaan sitten jossain vaiheessa sitä tuotantoketjua. Ja nää päästöt. Yksi kerroin kasvillisuuden ja maaperän hiilensidontalle, ei ajallisesta muutosta huomioon. Kerroin on mahdollista eritellä käyttötarkoitusluokittain ja maakunnittain, mutta tähän ei ole vielä riittäviä tietopohjaa. Pohjana käytetty asemakaava-alueiden pienten lähiö viheralueiden puuston hiilivaraston analysointi ja ikäluokittain ja viimeaikaisia tutkimustuloksia.
[18:08]CO-Carbon-hankkeessa melko suuria arvoja hiilensidonnalla (ks. kuva). Hiilikartassa lähtöoletus puuston hiilensidonnalla on nyt 1,1 t C / ha / v (eli 110 g C m-2 yr-1). Nurmialueelle oletus on vain 0,1 t C / ha / v. Kertoimia ollaan vielä päivittämässä.
[18:54]No sitten tää Hiilikartan päätulokset. Se näyttää tuossa kun kun käynnistetään laskenta, niin sieltä tulee sitten niin kun tässä ne arvot on hiilidioksiditonneina, että kun meillä noi aineistossa vilahteli hiilidioksiditonneja, niin tässä tuloksissa ne on aina sitten hiilidioksidia. Ja ne on laskettu niin kuin viisivuosittain vuoteen 2080 asti ja tuossa nyt voi valita, että mitä vuotta halutaan tarkastella ja se aina vertaa niitä siihen tilanteeseen, ettei ei tehtäisi muutoksia alueella, elikkä että siihen niin kun se saisi kasvaa niin kuin luontaisesti niin kuin tällä hetkellä on tai missä käytössä onkaan, että jos se on peltomaata, niin sitten verrataan siihen, että se säilyy maatalouskäytössä. Ja tuota tulosraportti on tän näkönen. Tuossakin nyt otin tuon metsätalousskenaarioon, niin toi punainen kuva sitä ilman kaavaa, että sielläkin on sitä hiilivaraston vaihtelua ja sit toi sininen tarkoittaa sitä, että siinä rakennetaan tuota pientaloalue. Sinne jää kuitenkin ihan kohtalaisen paljon sitä hiiltä, erityisesti maaperään ja sit se pikkasen lähtee tuossa kasvamaankin niin kuin ajan kuluessa ja tää nyt on laskettu niin, että se alue toteutu niin kuin vuoteen 2030 mennessä, elikkä tässä nyt tulee se. Nyt on nelisen vuotta aikaa. Sehän on aika nopea toteutus, mutta et saadaan se kiinnitettyä johonkin ja sit 50 vuotta eteenpäin niin tarkastellaan sitä alueen kehitystä sen jälkeen. Ja sit vielä tässä tästä sähkölinja-alueen piirtämisestä, niin niin tuota siellä tässä on oikealla tämmöisiä työkaluja, piirtotyökaluja, ja tuo nuoli itse asiassa osoittaa vähän väärään kohtaan mulla tuossa alhaalla, että se pitäisi osoittaa tuohon janaa, missä on kaksi tuota nodia päässä, eli sieltä valitaan se piirtotyökalu ja sen jälkeen voi voi tuota määritellä sen, että miten leveä tää niin kun puskurialue tässä on ja sit sille voi antaa käyttötarkotukseksi sen sen sähkölinjojen alueen ja tällä voi myös antaa nimen tuon nimetty voimalinjaksi ja sitten tuossa näkyy toi metsänkäyttöskenaarion tuota valinta, elikkä jos sit ollaan kaupunkialueella, niin se voi olla niinku mielekästä suhteuttaa siihen virkistysmetsään ja suojelu-tämmöiseen metsäänkin, näitä sähkölinjoja rakennetaan ja sitten taas niin kuin kaupunki-alueen ulkopuolisen voi olla sitä talousmetsää myös niin kun mahdollisesti yksi vertailukohta. Ja sitten tässä määritetään toi toi tuota maanpeite täällä sähkölinjan alueella ja toi rakennettu nyt tarkoittaa niitä pylväitä, tai jos siellä on sähköasemia tai jotain muuta vastaavaa. Se ei nyt välttämättä viisi prosenttiakaan voi olla usein aika paljon, et se voi olla vaan ihan muutamia prosentteja. Sitten tässä nyt oletuksena on ollut se noissa, että suurinpiirtein puolet on johtoaukeaa ja puolet reunavyöhykettä, mutta sehän riippuu sit ihan siitä, että miten se linja sijoittuu, että jos se esimerkiksi sijoittuu olemaan- puuston hiilensidonnalla niin kun jos sitä on vaan toisella puolella, niin sen takia on hyvä, jos jos käyttäjä tässä pystyy sitten määrittelemään sen itse. Joo tää oli nyt lyhyt kertaus tästä tai esittely Hiilikartasta ja miten tästä nyt tää otetaan käyttöön, niin meillä tää vanha Hiilikartta, vanha versio on edelleen käytössä ja nyt me testataan vielä tätä kehitysversiota. Tää oli aikaisemmin hieman hidas ja korjattiin tätä meidän tekninen toteuttaja Avoim ry on on sitä parannellut, mut sen takia me ei nyt uskallettu vielä korvata sitä vanhaa ja tässä on voi olla vielä semmosia virheitä, mitä pitäisi korjata, elikkä otetaan sit näiltä näkymin vasta toukokuun puolella tää käyttöön, korvataan se vanha Hiilikartta tällä uudella. Ja ja tuota sen jälkeen järjestetään sit koulutuksia tän RePower CEST-hankkeen aikana, joka jatkuu nyt vielä sinne kesäkuuhun asti. Ja me ollaan laatimassa Syke-raporttia, jossa sitten niin kun kuvataan tää laskenta ja ja taustoitetaan myös tätä tulosten suhteuttamista. Ja tuossa alhaalla nyt on käytännön kehitysversion tuota testaosote ja mä jaan sen nyt vielä tähän tai pääsenkähän mä jakamaan sitä chattiin, mutta mutta tuota jos sitten vaikka meiltä joku muu pystyy sen sen siellä välittämään, että toivotaan, että semmoset, jotka on tuota työkalua aikaisemminkin käyttänyt ja ja tuntee sen, niin ehkä heitä pyydettäis kokeilemaan, että me ei ehkä nyt tää ei kestä, että sinne menee niin kuin suuria joukkoja kerrallaan. Käyttämään sitä, että sit se voi hidastua liikaa. Huomaatte sen sit varmaan itsekin, mutta mutta ihan mielellään odotettaisiin tämmöisiä käyttökokemuksia vastaa, jos jos joo työkalun tuntemat niin kun voi siihen vähän käyttää aikaa. Mut kiitoksia nyt mun osalta tässä ja ja palataan sit myöhemmin kysymyksiin. Kiitos Antti erinomaisesta esityksestä ja erittäin täsmällisestä myöskin ajallisesti. Mennään seuraavaksi Teemu, tutkija Teemu Meriläisen esitykseen. Teemu työskentelee myös Suomen ympäristökeskuksesta ja kertoo meille vihreän siirtymän investointien talousvaikutuksesta maakunnissa ja koko Suomessa. Ole hyvä Teemu. Kyllä ja tulee itse asiassa kertoa myös hieman ympäristövaikutuksista otsikosta poiketen.
[24:25]Joo, tosiaan minun niminen on Teemu Meriläinen Suomen ympäristökeskuksen tutkijana. Olen taloustieteilijä ja toimin tuolla luonnonvarojen käyttöryhmässä kiertotalousratkaisu-yksikössä ja meidän ryhmässähän toimitaan tuossa ympäristö- ja talouden yhtymäkohtien.
[24:42]niitä tutkitaan ja mallinnetaan erinäköisillä malleilla, se mitä kiinnostaa ja meillä on muun muassa aika paljon taloustieteilijöitä tässä ryhmässä ja tuota. Tänään kerron tässä RePower CEST-hankkeessa katsottiin näitä puhtaan energian investointeja, tehtiin sit vielä vaikutusarviointia ja näistä tuloksista on tehty tällainen palvelu, tulostietokanta, mitäpä voisi sit käyttää tuota itse kukainenkin, että arvio arvioiden tuota tutkimiseen ja vertailuun.
[25:11]Aloitan nyt tän esityksen kertomalla hieman meidän tuota ajattelua ja taustaa tästä, miksi me ollaan ja miten me ollaan tehty tätä arviointia. Sitten esittelen tätä työkalua ihan nopeasti kuvakaappauksilla, jonka jälkeen näytän talasen esimerkki- analyysiä myös sitten, mitä näillä tuloksilla voi tehdä tuota ja siinäpä onkin jo paljon tavaraa, niin mennään aika nopealla tahdilla ja pääste sitten myöhemmin itse katsomaan sitä palvelusta tarkemmin ja tuota juttuja voi hieman tätä kättä pidempää taas sitten teille antanut, että miten niitä tuloksia voi katsella.
[25:46]Tosiaan tää ajatus on tässä RePower CEST-hankkeessa on on lähtenyt tästä, että Suomen täytyy irtautua fossiilisesta tuontienergiasta ja siirtyä puhtaaseen energiajärjestelmään, että saadaan tää vihreä siirtymä isommassa kuvassa tehtyä ja energiajärjestelmässä on siinä iso rooli. Ja meillä on sitten tietotarpeita tietenkin tähän siirtymään liittyen, että mitä investointeja me tarvitaan? Minkälaisia investoimme meillä voidaan tehdä? Sitä, että mitä vaikutuksia niillä on, että me saadaan hyvä kokonaiskuva siitä, että kun me tehdään isoja investointeja, mitä meidän pakko tehdä, niin minkälaisia talous- ja ympäristövaikutuksia niillä on ja minkälaista tietoa me voidaan niistä vaikutuksista, niistä investoimisista saada. No me tehtiin tässä sellainen työ, että me kerättiin tietoa keskeisistä investointityypeistä, mitä me oltiin havaittu. Kerättiin tarkempaa tietoa niiden vaatimasta panoksista, talous niin kuin tämmöisenä investointienä. Ja sitten hyödynnettiin panostuutosmallinnusta näitä lyhyen aikavälin talous- ja ympäristövaikutusten arvioimiseen koko Suomen ja sitten myös maakuntien tasolla, että myös ollaan tehty sitten muutakin mallinnusta sitten, mistä mainitsen ehkä myöhemmin.
[26:53]Ja sit toisaalta niin kun toisesta näkökulmasta tää meidän ajattelu, kun avaa, niin meillähän on tällainen voi olla jokin näkönen polku mielessä alueellista tai koko Suomen tasolla siitä, että miten minkälaisia investointeja ollaan tekemässä, minkälaisia investoimme voitaisiin ehkä tarvita. Tämmöisiä niin kuin tahtotiloja esimerkiksi voi olla sitten, että tehtäisiin vaikka näin ja näin paljon investointeja.
[27:16]Meillä voi olla tietoa teknologioista, aikataulusta, sijainnista, me voitaisi haluta, mutta meillä ei välttämättä ole tarkkaa tietoa niistä vaikutuksista, mitä näillä investoinneilla olisi sitten talouteen tai ympäristöön, varsinkaan läpi koko tuotantoketjun ja läpi koko talouden, missä syntyy sitten tällainen niin kuin tarve hallita jotenkin näitä vaikutuksia, että meillä on jotain tietoa enemmän. Ja meidän työkalu on näihin lyhyen aikavälin vaikutusten tarkasteluun panostuotosmallinnus, mikä mahdollistaa tän suorien ja epäsuorien vaikutusten katsomisen läpi koko talouden ja me saadaan sieltä ulos talousvaikutuksia ja myös ympäristövaikutuksia. Me voidaan syöttää niitä sitten tavallaan näihin tietotarpeisiin ja päätöksenteon tarpeisiin sitten.
[27:58]Nyt mä hieman kerron teille nopeasti tästä panostuotosmallista tämmösen kertausta, jossa ei ole tuttua, tai vaikka olisikin tuttua, niin se on hyvä kerrata vielä asioita. Tällainen panostuotosmallihan on tällainen yhden vuoden pysähdyskuva. Se kuvaa tavaroiden palveluiden tarjontaa, mitä eri toimialat, teollisuudet tekee, minkälaisia panoksia ne tarvii tehdäkseen niitä omia tuotteitaan.
[28:22]Sit meillä on myös siellä tän välituotekäytön lisäksi, niin tää loppukäyttö, elikkä kulutusta, mitä yksityiset henkilöt, julkinen puoli käyttää sit, minkälaisia tavaroita ja palveluita. Tästä me saadaan sit näitä kytkennät esiin sieltä taloudesta ja vuorovaikutukset. Meillähän on näitä arvoketjuja tuotantoketjuja. Me pystytään niihin sitten yhdistämään erinäköisiä vaikutuksia ja sit me pystytään vastaamaan kysymyksiä, esimerkiksi että jos kotitaloudet ostavat autoja 56 miljoonalla eurolla, kuinka paljon tuotantoa me tarvitaan sitten lisää, että eri toimialoilta, että tää pystytään vastaamaan tähän kysyntään.
[29:02]Ja tuossa oikealla on, että meillä on tommonen alkuperäinen kysyntä, tehdä niitä autoja, niin sit me tarvitaan niihin autoihin osia, me tarvitaan palveluita, työn panosta erilaisilta toimialoilta ja erilaisia tuotteita, mitkä menee siihen auton valmistamiseen ja sitten niitten valmistamiseen tarvitaan myös jotain, et me saadaan koko se tuotantoketjut näkyviin ja jokaisesta panostuotos-osateesta saadaan ulos sitten myös ne vaikutukset. Tää on tämmönen hyvä yhdenmukainen laskentakehikko sitten tämmöisen vertailun, et mitä tuommonen kysyntäshokki voisi tehdä. Yksi huomioarvoinen juttu, mikä pitää pitää mielessä, kun katsotaan myöhemmin näitä tuloksiakin on se, että tässä mallissa ei ole sit minkään näköisiä rajoitteita sille, että jos me halutaan tehdä 100 miljoonaa autoa, niin se ei ole mistään muusta pois, joten tää tää on tällainen katto potentiaalinen vaikutus, elikkä siellä ei nähdä mitään, et se olisi jostakin pois, jos me investoidaan johonkin tai tarvitaan jotain.
[30:04]No sitten mitä me tarkalleen käytettiin, niin oli meidän omat panostuotosmallit, Ennema-mallit, mitä me ollaan kehitetty, luotu ja päivitetään täällä Suomen ympäristökeskuksessa, meidän ryhmässä. Ja meillä on koko maan Ennemat-malli, mikä käsittää 148 toimialaa ja 229 tuotetta ja sit meillä on myös 19 mallia eri Suomen maakunnille, jossa on hieman vähemmän toimialoja ja tuoteryhmä, et me ollaan häivytetty tää koko maan mallin juttu sitten niin kun maakunnillekin, et me pystytään katomaan pienempienkin alueiden. näitä talouksien toiminta. Meillä on siellä sitten ympäristövaikutuksia talousvaikutusten lisäksi, mikä tulee tavallaan malliin sisäänrakennettuna ja koko maan osalta me nähdään isompi määrä ilmastonmuutoksen, happamoitumisen, pienhiukkasten raaka-aineiden käyttöön liittyen. Nyt meillä ei tässä tuloksissa ei ole tuohon maankäyttöön eikä näihin biodiversiteettivaikutuksiin, ei ole tuloksia ja tää monestakin syystä johto ja katsotaan ehkä niitä myöhemmin voi olla.
[31:26]No nyt me seuraavaksi esittelen tätä sitten tuota meidän palvelua, tätä tulostietokantaa näistä energia-siirtymän investointien talous- ja työllisyys- ja ympäristövaikutuksista.
[31:39]Meillä on useammassa luokassa nyt investointeja. Meillä on 19 investointia. Mä voisin kertoa hieman, miten näitä pitää sitten katsoa, että meillähän on energiatuotantoinvestointeja, jotka on megawattitasolla. Siellä on aurinkovoimasta ja veden tuotannosta erilaisia investointeja ja sit meillä on myös sähköisen liikkumisen infrastruktuuria erilaisia latauspisteiden investointeja ja ne on ilmoitettu aina per latauspiste. Sit meillä on myös energiaremontti-investointeja ja ne on ilmoitettu per neliömetri, elikkä tämmösen.
[32:09]erikokoinen, eriluokkainen, eri tyyppisiä investointeja, mitä me ollaan katsottu. Mutta sitten näitä voi tulkita silleen, kun menee katsomaan sitä palvelua, et meillä on per megawatti, niin jos tietää, että alueella on tulossa vaikkapa tämmönen suunnitelma, vaikka 100 MW maatuulivoimainvestoinnille, niin sen megawatin vaikutuksen pystyy sitten kertomaan siellä sataan MW:iin ja saa tämmösen keskimääräisen sen koko investoinnin vaikutuksen.
[32:35]Ja me ollaan luotu tämmöistä pohjadataa, mistä me ollaan kerätty yrityksiltä ja muista tietolähteistä näillä jokaiselle investoinnille, niin se kuvaa tämmöistä yleistä sen teknologian investointia, se ei ole mikään tällainen hyvin spesifi tietty vaikka vedyn tuotantolaitos tai aurinkovoimala, vaan se on semmonen keskimääräinen. aproksimaatio, millainen se investointi olisi noin panos-tarpeidensa osalta esimerkiksi. Elikkä tää meidän työkalu antaa hyvän tämmösen ison kuvan harjoituksen näistä potentiaalisista vaikutuksista lyhyen aikavälillä, mutta sitten jos haluaa esimerkiksi yksittäisen tietyn tiedossa olevan investoinnin vaikutuksia katsoa, niin sitten tietenkin paremmin on hyvä ottaa tarkempaa tietoa juuri sitä kyseistä investoinnista ja se on esimerkiksi semmosta, mitä me voidaan sitten tehdä.
[33:27]Ja tosiaan tää on tällainen työkalu, missä meillä on koko Suomen tulokset. Voi valita joko koko Suomen tai sitten jonkun maakunnan ja siellä on ensimmäisenä talous- ja työllisyysvaikutuksia, missä nähdään eri investointityypeittäin. vaikutukset. Siellä voi nähdä tuotannon arvoa lisää työllisyydessä talousvaikutuksesta ja sitten on mahdollista valita myös yksittäinen teknologia, jolloin näkee toimialatasollakin sitten, että mihin suurimmat vaikutukset keskittyisi. Ja samaa tulokset talouden osalta pystyy näkemään maakunnittain, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan osalta, mihin syntyisi vedyn tuotantolaitoksessa niin noin 16.9 henkilötyövoiman tarvetta per MW vedyn tuotanto-laitos-investointia ja samoin nähdään siellä sitten suurimmat toimialat, mihin tää työllisyysvaikutus keskittyisi, elikkä tässä tapauksessa tarvittaisiin paljon akkuvaraston osalta, tarvittaisiin paljon liikennepalveluita esimerkiksi. Näiden talous- ja työllisyysvaikutusten lisäksi me ollaan nyt tässä RePower CEST-hankkeen aikana päivitetty molempia malleja. Nää on nyt tän vuoden 2019 malleihin me ollaan nyt lisätty, kuten sanoin, tähän pysäytyskuvaan, niin tähän 2019 vuoden pysäytyskuvaan me ollaan nyt lisätty myös verovaikutukset erilaisesta tietolähteestä ja koko maan osalta ja myös sitten maakuntien osalta. Koko maan osalta meillä on useampi vaikutusluokka, meillä on ansiotuloverot, tuoteverot ja yhteisöverot ja tässä pitää ottaa huomioon, että yhteisöverot on sitten koko se yhteisöverokertymä, sisältää myös sen osuuden, mikä palautuu sinne maakuntiin. Maakunnan osalta nähdään sitten kunnallisverokertymä ja yhteisöverokertymä, joka palautuu sinne alueelle, elikkä ollaan otettu yhteen, että ihan sama mihin kuntaan se maakunnan alueella tunnistaisikaan se kaikki investoinnit, niin se sitte tavallaan lasketaan se verokertymä koko maakunnan alueelta keskimääräisellä semmosella effektiivisellä veroasteella. Elikkä pääsemme näkemään myös näitten investointien datapositiivista puolta sitten tää kautta.
[35:40]Meitä toki kiinnostaa myös sitten tää ympäristövaikutukset ja siellä on tää ilmastovaikutus tärkeimpänä luokkana tietenkin tää hiilidioksidi, hiilidioksidiekvivalentit päästöt, kasvihuonekaasupäästöt, sitä voi tarkastella ja siellä nähdään myös tää ero kotimaan ja ulkomaan lähteistä, elikkä kun me luodaan tehdään vaikka. vedyn tuotantolaitos, meillä on tietty osa syntyy päästöistä kotimaisesta lähteistä, mut sit meillä on todella iso osuus panoksia, mitä tuodaan jostain ulkomailta ja se niihin sisältyy kaikenlaisia päästöjä. Pystytään sekin näkemään sitten. Maakuntien osalta, maakuntamallit ovat jokainen erillisiä, mut maakunnan osalta nähdään paljon syntyy itse maakunnassa, koko koko Suomessa, muulla Suomessa, itse maakunnassa ja sitten ulkomaan tuon osa.
[36:40]Ja täällä näkee voidaan katsoa vaikka maatuulivoiman osalta myös sitten pelkästään, että mitkä on ne tuoteryhmät, mistä syntyy eritoten sitä CO2-vaikutusta. Tää koneet ja laitteet olisi esimerkiksi maatuulivoiman osalta se, mihin missä niin kun syntyy eniten sitä vaikutusta. Tässä ei ole nyt eroteltuna sitten taas tuota, onko se kotimaisesta vai ulkomaisesta?
[37:19]Yksi keskeinen myös vaikutusluokka, mitä pystytään katsoa, on raaka-ainekäyttö. Tämä löytyy molemmista malleista ja sieltä pystytään katsomaan sitä kahdeksan eri raaka-aineryhmän yli, mitä näihin investointeihin tarvitaan ja mitä se kerryttää siellä tuotantoketjun varrella, että jos ihmettelee, että miten joku voidaan tarvia viljelykasvia, vaikka tuulivoimalan rakentamiseen, mutta se on myös panoksista tarvitaan sitten jossain vaiheessa sitä tuotantoketjua. Täällä nähdään vaikka biokaasun tuotantolaitoksen osalta, niin täällähän dominoi nämä tuota maa- ja kiviainekset, kuten monessa muussakin ryhmässä, tämähän on kiloista kun puhutaan tai tuhansista kiloista, niin se on luonnollista, että maa- ja kiviainesta on hyvin painavaa, niin sitä myös tarvitaan todella paljon. Se kerääntyy, se käyttää sitten tuossa niin kuin käytön- investoinnin tekemisessä. No seuraavaksi mä näytän sitten miten meillä on toi hirveä määrä dataa siellä, että miten sitä pystyy sitten käyttämään ihan itse miettimään vaikkapa johonkin suunniteltuun investointiin arviointiin, niin me olemme käyttäneet hyväksemme tuota EK:n dataikkunaa, meillä on tietoa siitä, minkälaista investointia Suomessa on tulossa ja voidaan sitä tietoa käyttää hyväksi sitten yksinkertaisella matematiikalla katsoa, että miltä se näyttäisi sitten ne vaikutukset niille suunnitelmille. Tämmösen niin kuin skaalaa. Me tässä vaiheessa antaa, että minkälaisia nää suunnittelussa olevat eri teknologioiden investoinnit pois kooltaan suunnilleen olla. Pienellä tuota hyppysellä Suolaa kannattaa näitä katsoa, että että esimerkiksi keskimääräinen nyt suunnittelussa oleva 26 suunnittelussa oleva valtuulivoimahanke olisi noin 140 MW. Vedyn tuotantolaitos. Näissä on hirveästi heterogeenisyyttä, hyvin erilaisia investointeja. Siellä on muutamia todella isompia investointeja, niin tää keskimääräinen kokoluokka voi olla vähän valhtelua. Mutta pieni niin kuin suuntaan saadaan Aurinkovoiman osalta olisi tämmöisen 84 MW keskimääräinen suunnittelussa nyt tänä vuonna oleva hanke.
[39:34]Ja Suomessahan on Aurinkovoimainvestointeja on suunniteltu Suomessa miljardin edestä. Viidellä miljardilla tuon EK:n dataikkunan mukaan ja siellähän luonnollisesti isoa vaikutuksiakin ja siellä on myös tietoa sitten tästä niin kun maakunnallisesti sijoittumista, että Etelä-Pohjanmaalle sijoittuu huomattavasti
[39:55]lähes reilu 1000 MW suunnitelmia. Se on hyvin hyvin merkittävä määrä tuota Aurinkovoimaa, mitä sinne on suunniteltu. Ja siellähän on sit luonnollisesti myös hyvin paljon vaikutuksia. Ja mehän voidaan sit käyttää hyödyksi näitä meidän tuloksia, että yksinkertaista kertolaskentaa harrastaa. Ja voidaan nähdä sitten, että kuinka paljon vaikkapa Etelä-Pohjanmaalla työn voiman tarvetta henkilötyövuosina aiheuttaisi tän Aurinkovoima-luomin ja nähdään suunnitteluvaiheessa olevien ja sitten investointipäätöksen saaneiden hankkeiden vaikutukset ja siellähän on huomattavia henkilötyövoiman tarpeita. Mutta edelleen tässä katsotaan huomioon se, että kyseessä on semmoinen potentiaali, että siellä ei nähdä sitten tuota mahdollisesti tuota mitä muita investointeja saattaa syödä sitten nämä tiedot tai mistä näistä tulee. Mutta sit me pystytään tosiaan sitä myöskin edelleen näihin ympäristövaikutuksiin. Nähdään happamoitumisia, ilmastonmuutosta, pienhiukkaisia ja terveysvaikutuksia. Ja tässä ehkä isoin huomioon tää, että kuinka paljon suurin osa näistä vaikutuksista tulee täällä keskittyytään ulkomailta sijoittuu, että siellä kaikkiin tähän tuottavan tavaran palveluihin sisältyy sitten paljon niitä päästöjä. Kotimaan osuus on pienempi. Kertoo siitä tavallaan tuontivetoisuudesta siihen investoinnissa ehkä hieman kanssa. Mutta tähän näin lopuksi muutama nosto haluaisin tuossa esittää, tää tää niin kun palvelua, mitä me ollaan nyt tässä tehty tässä lyhyen aikavälin analyysiä, että tää antaa tämmösen ison potentiaalikuvan, tämmösen ison kuvan ison kartan siitä, että minkälaisia nää investoinnit meillä on. Voidaan katsoa sitä, että mitä meillä on suunnitelussa, minkälaisia mitä ne vaikutukset olisi. Tästä on hyvä ottaa sitten askelia eteenpäin ja tavoitteena onhan olisi sit päässä sitten katsomaan niitä, miten me pääsemme tässä meidän tahtotilassa eteenpäin, tarkempia mutkia, minkälaisia investointeja ja missä meidän kannattaa tehdä, optimoida niitä askelia. Katsotaan mitä me tarvitaan myös muilla mittareilla tälleen kestävämmän Suomen luomiseksi sitten tulevaisuudessa. Haluan mainita tästä, et meillä on tulossa myös raportti, jossa meillä on tehty myös sitten esitellään näitä lyhyen aikavälin tuloksia tarkemmin, mutta myös sitten on tehty skenaarioita eri malleilla ja tästä pitkän aikavälin vaikutuksista, missä otetaan huomioon sopeutumista, sopeutumisuria ja tämmöisiä muita dynamiikoita sitten näille investoinneille. Mutta isossa kuvassa nää investoinnit onhan luovat positiivisia talousvaikutuksia, mikä on todella tarpeen tietenkin nyt tässäkin taloudessa Suomessa. Ja ehkä semmonen, mitä sitten päättäjille voi miettiä, että miten voitaisiin luoda tuotantoketjuja paikallisti koko Suomen tasolla tai sitten ihan maakunnissa, että kun näitä investointeja tulee, että mahdollisimman paljon pystyttäisiin tekemään sitten paikallisella panoksilla, jolloin sitten se vaikutus jäisi kiertämään sen paikallisen talouteen enemmän, luoisitte työpaikkoja, positiivisia talousvaikutuksia ja ehkä myös sitten sitä hyväksyttävyyttä niille investoinneille sitä kautta.
[43:48]Ja nyt jos haluatte, tuosta voi skannata koodin ja pääsee suoraan katsomaan sitä palvelua ja tulostietokantaa ja tuota minä elään vastaan sen kysymyksiä. Mulla on tuolla sitten hieman lähteitä ja suosittelen perehtymään myös siihen meidän tulevaa raporttiin, missä tulee aika tuhti tietopaketti näistä eri investointien vaikutuksista. Tässä oli minun osuus. Kiitos. Kiitos Teemu myös sinulle erinomaisesta ja selkeästä esityksestä.
