[0:00]Terve. Mä oon psykoterapeutti Ritva Huusko ja erikoistunut perheisiin, eli perheterapeutti.
[0:10]Tervetuloa tänne YouTube-kanavalle kuuntelemaan psykoterapia-aiheisia videoita. Ja jos et vielä ole tilannut tätä kanava, niin klikkaa tuolta videon alta tilaa-painiketta, niin sä saat sähköpostiin aina ilmoituksen, kun uusi video ilmestyy. Ja tilaaminen on maksutonta, eikä se sido sinua minnekkään, mutta sä vaan saat ilmoituksen aina, kun uusi video ilmestyy tällä kanavalla ja pääset katsomaan sitten aina uuden aiheen, kun se tulee. Tänään puhutaan aiheesta persoona muotoutuminen. Sivutaan aihetta, kuka on narsisti, miten narsisti kasvaa narsistiksi. Ja puhutaan myös narsistisesta kulttuurista ja sitä, miten se muovaa ihmistä, vaikka hän ei olisikaan narsisti. Käytetään varoen sitä narsisti-sanaa, koska nykyään kuulee vähän sitä, että siitä on tullut sellainen haukkumanimi ja riidoissa sitten varsinkin exän kanssa, niin haukutaan puoli ja toisen narsistiksi, vaikka ihminen ei oikeastaan sitä ole, mutta toki joku ihminen voi näyttäytyä siinä valossa sitten, kun välit on mennyt huonoksi, eikä pystytä enää, eikä haluta enää sovitella niitä välejä. Jos susta tuntuu, että sä elät narsistin kanssa, niin kuuntele sitten, ja mieti, että onko sun kumppani narsisti, vai voiko hän olla kenties jotakin muuta, tai vanhempi, tai jos sä mietit, että lapsi on. Mutta lähdetään liikkeelle. Miten me ihmiset muotoudutaan, monimutkainenkin prosessi, ja me ollaan historiamme summa. Mutta ei pelkästään sitä, me ei olla vaan historiamme summa, vaan paljon meissä on asioita sillä tavalla, että ne ne on myötäsyntyisiä. Me synnytään esimerkiksi meidän oman temperamenttimme kanssa. Jotkut jotkut ihmiset ovat hyvin nopeita temperamentilta ja toiset ihmiset taas sitten hyvin rauhallisia, ja se temperamentti ei meissä muutu syntymän jälkeen. Me voidaan oppia ilmaiseaan sitä eri tavoin elämämme aikana, mutta se meissä ei muutu, ellei sitten tapahdu jotain sairastumista, joka meitä muuttaa sitten voi persoonalta muuttaa, vaikka muistisairasta, aivovamma esimerkiksi. Mikä on nyt se, miten sä erotat ihmisen, onko hän narsisti vai ei ole? Ja tää on nyt ehkä semmonen kaikista helpoin tekijä siinä erottamaan, kuka on narsisti ja kuka ei ole. Mä kerron teille. Tahtotila. Mikä on sen ihmisen tahtotila? Onko hän kiinnostunut muista ihmisistä ja kiinnostunut etenkin ottamaan huomioon muita ihmisiä päätöksenteossaan ja toiminnassaan? Jos ei ole, jos hän ei ole pätkääkään kiinnostunut muiden ihmisten mielipiteistä, tunteista tai siitä, mitä hänen toimintansa saa aikaan muille, niin todennäköisesti silloin puhutaan jo narsismin kallallaan olevasta ihmisestä. Ja jos hän kylmästi käyttää ihmisiä hyväkseen, niin silloin on psykopaatin piirteitä. Mutta nyt sitten on myös sininen ja punainen persoonatyyppi, puhutaan nyt sitten enemmän temperamenttiin puolelta ja sitten myös muuten persoonatyyppistä, luokitellaan neljään eri väriin, eli on punainen, keltainen, sininen ja vihreä persoonatyypit. Ja nyt sitten punainen ja sininen persoonatyyppi eivät ole kiinnostuneita niinkään ihmisistä, vaan asioista. Ja nyt sitten ihminen voi olla myös sitten olematta narsisti, mutta hän ei ole kiinnostunut nyt hirveästi ihmisistä, vaan hän on kiinnostunut vain asioista ja vaikka numeroista. Ja silloin hän voi näyttää narsistilta ja hän voi toimia narsistisesti, mutta sitten, kun häntä hoksauttaa asioista, niin sitten hän huomaa, että okei, että eihän eihän hän nyt halua muita jyrätä eikä halua olla hankala muille. Tai sitten hän voi olla, että aivan sama. että ihan miten vaan miltä muista tuntuu ja mitä muut ajattelee, niin mä nyt jyrään tuohon suuntaan, kun mä niihin oon päättänyt ja mä haluan. Jolloin tää on enemmän se narsistinen toimintamalli sitten. Ja nyt sitten päästään suoraan oikeastaan hypätään tommonen tonne neurobiologian puolelle, eli neurologia, neuropsykologian puolelle, ja jokainen meistä syntyy tietynlaisella neurologialla, ja nyt on neurotyypilliset ja neurokirjoiset. Ja niissäkin on nyt sitten otetaan vaikka autismin kirjoo ihmiset. Osa heistä ei välttämättä ole ollenkaan kiinnostunut ihmisistä, eikä ottamaan muiden ihmisten tunteita huomioon, ja heillä voi olla vaikeuksia jopa tunnistaa muiden ihmisten tunteita. Ja tääkin asia täytyy ottaa nyt huomioon, kun miettii, onko joku narsisti vai ei ole. Eli onko hän vaikka autismin kirjainen, ADHD-ihminen, joka on hyvin nopea toiminnassaan, päätelmissään, sanomisissaan, eikä osaa niin huomioida toisten ihmisten tunteita, mutta ei halua kenellekään pahaa, eikä haittaa, mutta hän ei vaan tule ajatelleeksi, mitä hänen sanomisensa tai toimintansa tai haluamisensa saavat aikaan muissa ihmisessä. Sitten on vielä, mitä ei voida unohtaa, eikä kannata unohtaa, on älykkyyden lajit. on kahdeksan älykkyyden laatua nimettynä, joista nyt sitten kaikista tärkein nyt, kun puhutaan narsismista tai psykopatiasta, on sitten intra- ja interpsykkkinen älykkyys. Eli ihminen voi olla matemaattis-loogisesti vaikka hyvin älykäs, mutta hänellä ei ole vaikka intrapsyykkistä älykkyyttä, joka tarkoittaa nyt sitten ihmisten välisten suhteiden ymmärtämistä tai sitten hänellä ei ole intrapsykkistä älykkyyttä, jolla hän osaa peilata itseään ja omia tunteitaan, löytää sitä, miltä asiat tuntuvat ja mitä ne saavat itsessä aikaan. Mutta kaikilla ihmisillä on tunteita, tunnistipa ne tunteet tai ei, niin se on semmonen ihmisyyden osa, että meillä kaikilla niitä joka tapauksessa on. Samoin kuin eläinkunnassakin löytyy nyt sitten varsinkin nisäkkäiltä hyvin voidaan tunnistaa tunteita myös ilmaisussa. Eikä meillä ihmisillä, eikä eläimillä. Mutta ei harhauduta liian kauas. Nyt voisi löytyä vaikka kuinka paljon asiaa tästä puhuttavaksi. Mutta, että kannattaa todellakin niin kuin miettiä, että jos sulla on joku läheinen, josta sä mietit, että onko hän nyt narsisti vai ei, niin miettiä myös sitä, että missä asioissa hän on hyvä ja lahjakas. Mitkä asiat häntä kiinnostavat ja mitkä asiat eivät kiinnosta. Jos tunne-asiat eivät kiinnosta, eivätkä ei omat tunteet, eikä toisen tunteet, niin silloin ihminen voi helpostikin tuntua narsistilta, vaikka hän ei sitä oikeastaan olisikaan. Mutta hän toimii narsistisesti. Sitten on meidän historia ja kiintymyssuhteet. Jos kasvattaja on narsisti, niin silloin lapsi ja lapset oppivat narsistista toimintamallia, joka on jyräävä, itsekästä, ja siellä vahvin aina voittaa. Eli lapsi voi oppia siihen, että jos hän haluaa jotakin asiaa kovasti, ja hän tulee aikuiseksi, niin jos hän haluaa jotakin asiaa itselleen ja elämälleen, niin hänen täytyy jyrätä. Pitää kiinni niistä asioista, missä mitä hän todellakin haluaa ja hän vaikka huutaa ja möykkää niin, että hän saa sen oman asiansa kuuluville ja tahtonsa läpi, koska se on se malli, mitä hän on oppinut. Historia on opettanut hänelle hänen kiintymyssuhteessaan sen, että vain vahvimmat selviytyvät, ja olemalla vahva, jyräämällä muita, saa sen, minkä haluaa. Ja sen takia kannattaa miettiä, että onks tää nyt sitten se todellinen tahtotila, vai onko tää opittu malli, jotta ei osaa muuta, ei ymmärrä muusta, ennen kuin se hoksautetaan ja oppii hahmottamaan asioita eri tavalla.
[10:30]Ja sitten on vielä tää resilienssi, ihmisen joustavuus, psyyken joustavuus erilaisissa tilanteissa, ja se nyt liittyy aika paljon myös kaikkeen tähän, mutta varsinkin nyt sitten siihen myös opittuihin malleihin. Mutta se on myös yksilöllinen piirre meissä jokaisessa. Voi olla viisi eri perheen jäsentä tai kymmenenkin, ja jokaisella on vähän omanlaisensa resilienssi, joka on kaiken tämän summa. Ja mitä joustavampi ihminen on, niin sitä todennäköisemmin hän ei ole narsisti, vaan hän oppii muita keinoja selvitäkseen erilaisissa stressaavissa ja kuormittavissa elämäntilanteissa. Mutta mitä vähemmän joustavuutta on ihmisessä, niin todennäköisesti sitä jyräävämpi hän voi olla ja sitä vähemmän hän sietää sitten niitä ärsykkeitä ja sitten vaikkapa muitten tai osaa vaikka ymmärtää muitten ihmisten ja jaksaa ymmärtää oikeastaan muitten ihmisten tunteita ja näkemyksiä. Ja kaiken tän kruunaa sitten kaikesta tämän tästä muodostuu sit ihmisen omanarvontunto. Jos omanarvontunto on huono, rikkonainen, alistettu, negatiivinen, niin silloin ihminen voi hyvinkin käyttäytyä sitten, kuin narsisti käyttäytyy. Ja hänellä voi olla myös silloin hyvinkin sellainen narsistin asenne, että hän ikään kuin hän ei pidä itseään arvokkaana eikä arvossa, ja silloin hän ei myöskään pidä muita arvossa. Ja sit toinen asia on se, mikä melkein menee jo sitten sinne psykopaatin puolelle on sitten se, että ei välitä edes muista, kuin itsestään. Että kun hän vaan itsessään saa sen, minkä haluaa, niin viis muista. Ja sitten voi kylmästi manipuloida muita ihmisiä saadakseen sen, minkä haluaa. Mutta näistä piirteistä pohtimalla ja lukemalla sä löydät sitä, kuka on narsisti ja miten narsisti syntyy ja käyttäytyy. Omanarvontunnosta nyt mä oon kirjoittanut kirjan, omanarvontunto paras ystäväsi tai pahin vihollisesi, ja sä voit tilata sitä terapeuttitalon verkkokaupasta. www.terapeuttitalo.com/kauppa. Ja se on pelkästään e-kirja vielä. Jossain vaiheessa siitä tulee paperiversio mielestään jo. Mutta toivottavasti tästä sait apua pohdintoihin, kuka on mitä on, ja miten sä voit katsoa omia läheisiä ja pohtia omaa historiaakin ehkä tässä valossa. Kiitos, kun katsoit ja nähdään taas seuraavalla videolla. Heippa.
