[0:08]Suomi on metsien maa, mutta paljonko metsää Suomessa oikeastaan onkaan?
[0:15]Metsiä on noin 20 miljoonaa hehtaaria, mutta kuinka iso osa se on Suomen maapinta-alasta? Suomessa on noin kolme neljäsosaa maapinta-alasta metsää. Se on paljon. Suomen metsät voidaan luokitella paitsi pääpuulajin mukaan, myös eri kasvupaikkatyyppeihin. Kasvupaikkatyyppijako on erilainen kivennäismailla eli täällä kangasmailla, missä maaperä on kivennäisistä koostuvaa, ja sitten turvemailla, missä maaperä on turvetta, eli eri asteisesti hajonnutta orgaanista ainetta. Kivennäismaiden yleisin kasvupaikkatyyppi on tuore kangas, missä olemme tällä hetkellä. Eli täällä maaperää peittää mustikka, vanamo, seinäsammal tyypillisesti. Ja pääpuulajina on kuusi. Voi olla myös mänty, joskus myös koivuja. Tuoretta kangasta rehevämpiä kasvupaikkoja ovat lehdot ja lehtomaiset kankaat. Karumpia puolestaan kuivahkot kankaat, kuivat kankaat ja karukkokankaat. Karuilla kasvupaikoilla pääpuulajina on aina mänty. Mitä rehevämpi kasvupaikka on, sitä nopeammin ja suuremmiksi puut kasvavat. Huomattava osa Suomen metsistä on turvemailla, ja niillä on oma kasvupaikkaluokittelunsa. Turvemailla maa on turvetta, eli enemmän tai vähemmän maatuneita kasvinosia. Turvekerros voi olla useita metrejä paksu ja vedenpinta on usein lähellä pintaa. Suomen metsistä suurin osa on talousmetsiä. Niissä harjoitetaan metsänhoitoa eli tehdään hakkuita. Suurimmassa osassa metsistä harjoitetaan tasaikäismetsätaloutta, eli suurin osa puista on tasaikäisiä, keskenään samanikäisiä. Ja ne saavat alkunsa kerralla ja ne myös tyypillisesti hakataan kerralla pois suurin osa niistä. Uusi metsä saa tyypillisesti alkunsa päätehakkuun jälkeen. Taimikko voi syntyä istuttamalla taimitarhoilla kasvatettuja taimia, kylvämällä puista kerättyjä siemeniä tai luontaisesti paikalla kasvavien puiden siemenestä, kun ne varisevat kävyistä maahan ja itävät. Ennen istutusta tai kylvää maanpinta yleensä muokataan, jotta puun taimet pääsisivät hyvin kasvun alkuun. Kun taimikko on parin metrin mittaista suunnilleen, tehdään taimikonhoito. Silloin taimikosta kaadetaan ei-toivottuja puita, jotta kasvatettavat puut menestyisivät mahdollisimman hyvin. Myöhemmin metsässä tehdään ensiharvennus, silloin kun puiden latvusto on sulkeutunut. Eli kun alhaalta katsottuna puiden latvusten välistä ei juurikaan näy taivasta. Tai toisaalta ylhäältä katsottuna ei juurikaan näy enää maata. Harvennuksia tehdään yleensä yhdestä kolmeen kertaan ennen päätehakkuuta, ja niissä korjataan metsästä pois useimmiten huonolaatuisimpia ja kasvussa jälkeen jääneitä puita. Tasaikäismetsätaloudessa kiertoaika on usein käytetty termi, eli kiertoaika on se aika, mikä yhdellä puusukupolvella menee kasvuunsa. Etelä-Suomessa se on semmoinen 60-100 vuoteen tyypillisesti. Kiertoaika päättyy tyypillisesti päätehakkuuseen. Se on usein avohakkuu, eli kaikki puut poistetaan alalta kerralla. Se voi olla myös muun tyyppinen hakkuu, esimerkiksi jätetään osa puista paikalle levittämään siemeniä maahan. Tai sitten jätetään suojuspuustoa, eli suojaamaan niitä uusia taimia hallalta esimerkiksi. Hakkuita voidaan tehdä myös muilla tavoin kuin avohakkuina, ja tyypillisesti niitä tehdään sitten eri-ikäismetsätalouden keinoin. Eli eri-ikäismetsätaloudessa ei kaikki puut ole samanikäisiä, vaan ihan koko skaala pienistä taimista aina isoihin tukipuihin asti. Eri-ikäismetsätaloudessa tehdään hakkuita useammin kuin tasaikäismetsätaloudessa.
[4:26]Tyypillisesti 10-30 vuoden välein metsästä hakataan joko poimintahakkuina isoimpia puita, jolloin pienemmät puut saa lisää elintilaa. Tai sitten voidaan tehdä kaistalehakkuita, missä metsään tehdään ikään kuin kapea avohakkuu kaistalle ja sit viereen jää metsää kasvamaan ja siihen kaistaleelle kasvaa myös uudet taimet. Sit voidaan tehdä pienaukkohakkuita, eli pieniä aukkoja, joiden halkaisija on tyypillisesti yhden puun pituuden verran, pari 30 metriä. Tai sitten tosiaan niitä poimintahakkuita, eli vähän harvennustyyliin poimitaan isoimpia puita pois ja toisaalta huonolaatuisimpia ja sit jätetään kasvamaan hyvänlaatuisia puita, joista tulee uusia tukkipuita.
