[0:00]Eli epävakaa persoonallisuushäiriö on tosi yleinen niinku sana tälle jutulle. Minua vähän ärsyttää semmonen, että puhutaan häiriöstä. Periaatteessa se johtuu monesta eri asiasta, että siinä on niinku kyse jonkun verran biologiasta, jonkun verran kasvu taustasta, jonkun verran sinun yleisesti niinku luonteenpiirteistä. Jonkun verran traumaattisista kokemuksista. Niin mun mielestä siitä asiasta tulisi paljon lähestyttävämpi, jos me ehkä enemmän alettaisiin puhumaan epävakaa persoona. Tai epävakaa tunne-elämä. Mä puhun nyt tänä iltana vähän enemmän niinku epävakaa persoonallisuushäiriön terapiasta, psykoterapiasta, minkälaista se on varsinkin tässä psykodynaamisessa ja yritän saada teitä niinku ehkä ajattelemaan sitä niinku monipuolisesti. Tähän tuli heti hirveän hyvä kysymys. Voiko siitä parantua ensin psykoterapian avulla? Mä oon nähnyt semmosia tutkimuksia, että että tosi hyvin voi parantua ensin terapia avulla. Tyyliin kymmenen vuoden aikana ihmisestä niinku iso osa, jotka osaa saa hoitoa ja tämmöistä niinku psykoedukaatiota eli tietoa siitä jutusta ja elämän niinkun jotenkin keskittyy näihin asioihin, niin tosi monella ei pystytä enää toteamaan epävakaata tyyliin kymmenen vuoden päästä. Millainen on epävakaa persoona? No minä kerron oman version, mutta mä voisin ihan ekana kertoa täältä ihan yleisen kuvauksen. Epävakaata persoonallisuutta luonnehtii pitkäkestoinen tunteiden ihmissuhteiden ja minäkuvan epävakaus sekä impulsiivinen toiminta. Subjektiivisesti yksilö kokee usein voimakasta tuskaa, jota on vaikea kestää ja jonka kanssa siksi yrittää tulla toimeen epätoivoisin, impulsiivisin ja joskus itsetuhoisin tavoin. Häiriöstä kärsivän tunneherkkyyttä on verrattu palovamma potilaan vereslihalla olon on kuin suojaava tunneiho puuttuisi ja kaikki tuntuu sietämättömän voimakkaalta. Tunnetilan muutoksia laukaisevat erityisen tyypillisesti ihmissuhteissa tapahtuvat asiat. Tää on olennainen asia, hei. Yksilö mieltää paljon herkemmin nämä torjunnaksi tai että ei välitä tai hylkäämiseksi. Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivät usein ovat myös hyvin sensitiivisiä ympärillä oleville niinkun olosuhteille. Muutoksissa muutokset ulkoisissa turvauttuvissa puitteissa voivat vaikuttaa vointiin paljon. Sit tulee äärimmäisiä tuskan ja toivottomuuden tunnetiloja. Voi vaikuttaa ehkä siltä ulospäin, että että ihminen niinkun jatkuvasti on niinku kriiseissä. Kun se yhdestä selviää, niin sit on hetki jotain ja sit on taas uusi kriisi. Tyyliin tulee riita, niin sormukset lentää ikkunasta ulos ja ja ja erotaan ja sitten taas menee pari päivää, niin ja siis se ei tarkoita semmoista erotaan nyt tässä niinku semmoista puhetta, vaan että alkaa niinku tapahtumaan. Sit taas se voi palautua ja sitten taas uudelleen. Se on tosi raskasta niinku sille ihmiselle ja myös sen läheisille. Lisää oireita listattu on mielialan vaihtelu, eli on keskeinen piirre, että on tosi voimakkaat mielialan vaihtelut. Suhteettoman vihainen, vaikeus säädellä vihaa, vihan määrää, vihan tasoa. Ja just epävakaat ihmissuhteet. Hei sit tulee olennainen asia. Hylätyksi tulemisen pelko on tosi yleinen. Ihminen niinku kokee niinku tavattoman voimakasta hylätyksi tulemisen pelkoa. Nyt ei ja ei kaikki ihmiset ketkä kuuntelee tätä, niin teidän ei tarvi niinkun miettiä, että onko mulla diagnoisoinko minä tämän vai ei, ei itselleni. Ei semmosta, vaan nyt enemmänkin, mä sanoisin, että meissä kaikissa on jonkun verran tätä. Ja sit kun sitä on tosi paljon, niin sit voisi puhua niinku epävakaasta persoonasta. Jos sä haluat tähän löytää tietoa, niin Amerikan kielellä on tosi paljon kirjallisuutta, semmosella hakusalla kun BPD tai Borderline Personality. Jos sä vaikka jos sä vaikka elät ihmisen kanssa, jolla on epävakaa persoona, niin jos sä etit hakusella vaikka BPD tai Borderline Personality ja relationship sana perään, sit tulee hirveä määrä listauksia, miten elää epävakaan ihmisen kanssa niinku turvallisemmin. Näistä parisuhteista, tää on tää on tosi isolla tavalla parisuhteiden ihmissuhteiden ongelma. Jos ihmisillä olisi enemmän tietoa ja ne osaisi toimia niinku järkevämmin tämmöisen epävakaan tunne-elämää omaava ihmisen kanssa, niin se elämä olisi paljon helpompaa. Tulisi vähemmän riitoja, tulisi vähemmän loukkaantumisia, että miksi sä nyt taas toimit tolleen? Eli tässä häiriössä etenkin niinku tiedon määrä on olisi sitä tarvittaisi niinku huomattavasti enemmän vielä. Epävakaan persoonan pohjalla on semmonen massiivinen yksin jäämisen pelko. Kaikki katsojat nyt miettii, ketkä on ollut parisuhteessa tai parisuhteessa, niin että miltä tuntuisi kumppani vaikka lähteä mökille vähän juhlimaan ja sit se ei vastaa vaikka viiteen tuntiin ja sulla on vähän huoli. Sulle tulee semmoinen epämukava olo tänne sisälle, semmoinen ei tämmöisille epävakaalle ihmiselle. Se voi olla semmoinen hei vähän ärsyttävä fiilis, kun mä en nyt saa yhteyttä. Toivottavasti sillä on kaikki hyvin ja näin. Ja se on niinku epämukava olo, mutta ihmisille, joilla on epävakaa persoona, se taso, mille se kauhu menee, on niinku aivan järjetön. Siis moni kuvaa, että se on vähän niinku Tiedättekö kun pienen lapsen jättää kolmevuotias lapsi eksyy kaupassa? Saatko kiinni tästä mielikuvasti? Kuinka kolmevuotias lapsi eksyy kaupassa vanhemista ja näin niitä viidessätoista minuutissa. Tyyliin sen tasonen se kauhu olo, siis semmoinen täysin niinkun a, mun elämä on ihan sekaisin ja ja ja onkohan sille sattunut jotain, onkohan se pettämässä minua tai Tosi voimakas ahdistus ja se jotenkin se se on niinku olennainen ja jos tähän ihmiset saisi tietoa paljon lisää, niin miettikää kuinka paljon se vähentäisi näissä suhteissa sitä niinku et osattaisi sopia, osattaisi puhua. Esim osattais vaikka sopia, että no hei soitetaan kolmen tunnin päästä lyhyt puhelu, että kaikki on hyvin tai tai tai tai niinku jotenkin korostaa sitä turvallisuutta. Epävakaaseen persoonaan voi liittyä tosi voimakas identiteetin semmonen, ettei ei oo niinku kiinteitä identiteettiä. Se saattaa niinkun uraan, harrastuksiin, ulkonäkö juttuihin tulla tosi voimakkaita muutoksia. Riippuen vähän ehkä, että mistä saa positiivista palautetta. Minkälaisen ihmisten kanssa viettää aikaa. Oma identiteetti ei ole niin kiinteä tietyllä tavalla kun voisi olla. Jos puhutaan ensin ei meillähän ei oo mielenterveys enää normaali. Ei meillä kukaan oo normaali. Meillä on kaikilla oma mieltä, mutta on pakko sanoa niinku semmonen, se on semmonen mielikuva semmosesta keskivertomielestä, semmosesta Et no okei, mä harrastan tätä ja ja ja mulla on tämmönen tyyli, mutta tässä voi olla niin, että et se fiilis vaihtelee niinku super super paljon. Kuinka moni tiedostaa niinku miltä tuntuu semmoinen tosi tyhjä tunne niinku, et et tosi tyhjä olo henkisesti niinkun meillä kaikilla on sitä välillä. Joskus on tosi tyhjä olo. Sekamelska semmoista, että on pitkästynyt, yksinäinen, kyvytön. Ja epävakauteen voi liittyä ajoittain semmosta, että on todella niinkun tyhjä olo. Sitten mennään ehkä tosi olennaisiin asioihin kanssa. Näitä on paljon, mutta impulsiivisuus. Jotenkin terapiassa tää on tosi iso juttu, eli mihin mä yritän niinku välittömästi vaikuttaa ihmisissä, joilla on tämmöistä epävakaautta, on et monesti ne toimii todella impulsiivisesti. Se voi liittyä päihteisiin tai Siis ei siinä ole mitään väärää, mutta semmosia jotenkin holtittomaan käytökseen, vaikkapa parisuhderintamalla tai et on semmosta niinku tosi nopeatemposta impulsiivista käytöstä. Ja hei nyt mennään niinku tosi olennaisiin asioihin. Miksi epävakaa ihminen käyttää tämmöistä tai miksi on impulsiivinen? Se on niinku periaatteessa tapa vältellä epämukavia tunne epämukavaa tunne-elämää. Vähän niinku on se vitsi, että minäpäs lähden nyt shoppailemaan hyvää olo itselleni. Sitä, mutta se vähän liittyy niinku kaikkeen. Onko joku selvä ero kaksisuuntaisuuden kanssa? Tuo erittäin hyvä kysymys, koska monella tavalla moni varmaan no hei tuohan kuulostaa kaksisuuntaisuudelle. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on taas tosi on olemassa sekamuotoinen semmonen, mut siinä klassisessa kaksisuuntaisessa aikuisen ihmisen mielialahäiriössä erottuu semmonen maaninen käytös, missä unet häviää ja rahat menee ja on näitä samantyyppisiä impulsiivisia juttuja. Se menee niinku tosi pitkälle monesti ja sitä lähes aina seuraa semmoinen tosi voimakas masennus. Siihen liittyy siihen puhutaan kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, niin siihen liittyy monesti psykoottisuus ja niinku todella voimakkaat itsetuhoiset ajatukset siinä kohtaa kun tulee se masennusvaihe. Eli jotenkin niinku vähän erilaiset ne jaksot. Tässä epävakaudessa se on semmosta päivittäistä viikottaista saigailua ja semmosta tosi niinku reaktiivista jotenkin kaikkeen ihmissuhteisiin ja työpaikan juttuihin ja epävakaa persoona, epävakaa tunne-elämä. Siihen voi vaikuttaa todella hyvin ihan niinku vaikka juuri terapialla. Se voi niinku aika lailla niinku tasoittua semmosella niitä asioita käy läpi, mut sit taas kaksisuuntainen mielialahäiriö, siihen auttaa kyllä terapia tosi hyvin, mutta sit kun se alkaa vaikka se maniavaihe tai se alkaa se supermasennus, sä et oikein mahda sille mitään. Se on niin voimakas niinku reaktio, että siinä kohtaa niinku melkein tekee mieli ohjata potilas jos sillä on kaksisuuntainen lääkäriin tai tai sairaalahoitoon tai Kuinka paljon epävakaan läheisenä pitää tai ei pidä sopeutua läheisen oireiluun? Ihana kysymys. Eli kaikille ihmisille, kenellä on nyt heti on tieto tai on on voimakas epäily, että kumppanilla olisi tämmöistä epävakaautta, niin minun kokemus, minä tuon tämän niinku vähän terapiarintamalta teidän ei kuulu lähteä siihen liikaa mukaan. Mutta teidän kannattaa tiedostaa, että semmonen tosi turvallinen käytös ja semmoinen hyvä viestintä lisää niinku todella paljon hyvinvointia sille ihmiselle. Mut ei todellakaan tarvii lähteä niinkun siihen liikaa säätämään jotenkin ja miellyttämään. Se ei niinku mene pois, eli vaikka mulle terapiaankin se mä vähän vertaan. Mut tulee terapia epävakaa ihminen, niin mä en millään tavalla salli sille mitään erivapauksia, että se ei saa jos se ei käy, niin ei sen tarvii maksaa tai jos se haluaa vaihtaa siinä impulsiivisessa olossa ajan. Mä tiedän, että mun ei kannata lähteä tähän mukaan, että mä lähdin sisätämään kaiken tai jos se hyökkää jotenkin siinä tilassa, niin sit mä niinku tosi suoraan niinku kohtaan sen asian ja yritän päästä kiinni, mistä on kyse. Yleensä sillä taustalla on just jotain tosi epämukavia tunteita, mitä on vaikea sillä hetkellä käsitellä. Eli eli parisuhteessa oot linjakas, mutta sä joudut olemaan turvallisempi kun normaalissa parisuhteessa, koska se jos eläisi epävakaa ihmisen kanssa, niin semmoset paikat, että lähtee jonnekin. Ei vastaa puhelimeen tai jotenkin tuo päihi alkoholia paljon elämään, niin se aiheuttaa paljon enemmän harmia kuin monelle muulle ihmiselle. Eli tähän liittyy paljon myös tämmöiset päihdeongelmat, kaikki semmonen. Itsetuhoinen käytös on on voimakasta joskus, koska on niin hankalaa oloa joistakin tilanteista, niin sit se jopa toistuva itsetuhoinen käytös voi. Mut sekin niinku taas meidän pitää ymmärtää, ei tää oo tää ei oo mikään niinku huonous, vaan tää on varmasti joskus ennen vanhaan sanottu, että se on tosi tunteikas tyyppi. Et minä myös aina haluan nostaa esille ihmisten epävakaasti kärsivien ihmisten niinku hyvää puolia on tiedättekö se semmoinen elävyys. Jos on tosi huono ihmissuhde epävakaa ihmisen kanssa, miten kannattaa katkaista suhde? Hirveän hallitusti. Hirmusen hallitusti, elikkä se eroaminenhan on hänelle huomattavasti vaikeampaa ja ainakin siinä hetkessä, että kyllä mä niinku tosi jotenkin turvallisesti tekisin sen ja tiedostaisin sen, että tää ihminen voi reagoida tosi voimakkaasti siihen. Mulla tuli nyt mieleen semmonen, et epävakaaseen liittyy tosi paljon semmosta niinkun niinku aika voimakasta defenssikäytöstä eli vaikka joku projektio, että se ihminen ei välttämättä koe, että ne tunteet on häneen, vaan että hän kokee, että ne on toisen ihmisen. Tähän kehitetty semmosia hyviä terapiamuotoja, esimerkiksi mentalisaatioterapia, skeematerapia. Mentalisaatioterapiassa opetellaan on niinku ihan kohdistettu epävakaalle. Jos löydät jos epävakaata, löytää ihmisiä, on tosi harvinainen terapiomuoto vielä Suomessa, mutta liittyy psykodynaamiseen terapia tämmöiseen omaan omaan kenttäänsä siellä, niin siinä opetellaan niinku hyvin paljon, että miten mieli toimii. Mikä on mitkä tunteet on minun tunteita ja mitkä tunteet on hänen tunteita ja opetellaan erottelemaan tätä. Se tuo hirveästi hyvinvointia. Opetellaan niinku huomioimaan omaa ajattelua. Vähän niinku kun se ongelma on siinä se, että sulle tulee joku fiilis, niin sä heti välttääkse sitä, kun se on niin inhotava ja voimakas se tunne, niin ihmiset heti toimii sitten ja ja tulee riitoja ja tulee tehtyä hölmöjä asioita, niin siinä jotenkin siinä mentalisaatiossa niinku ajatellaan vähän sivusta, että miten minä nyt tällä hetkellä oon kokemassa. Opetellaan niinku havainnoimaan omaa ajattelua. Ja se tuo semmosen niinkun vähän niinku sytytyslankaan siihen, et sen sijaan, että heti heti reagoit, niin sit se sen sijaan, että niinku vähän katot, et mitäs tässä on tapahtumassa. Mitä mitä mun elämässä on nyt menossa. Kaiken a ja o on rauhoittuminen ja jotenkin semmoinen niinku tunne-elämän laajentuminen siitä tosi, jos olisi tosi mustavalkonen valkoinen niinku semmonen päräyttävä maalaus, niin sit me haluttais saada siihen maalaukseen värejä. Kun sä oot psykoterapeutti ja sä teet terapiaa epävakaalle ihmiselle. Te katsotte taulua ja se epävakaa ihminen niinku se se haluaisi katsoa vaan sitä taulua, niinku et mitä se taulun pinta on. Ja nyt minä yritän terapeuttina opettaa silleen, että mitä sen taulun taustalla on. Miksi se ois miksi se on maalattu just noin? Mitä siellä tapahtuu siinä sen taiteen taustalla? Ja mä muistan toisen opin, mitä on opetettu, et semmosella empaattisella kuvaamisella se psykoterapeutti opettaa sitä epävakaata ihmistä, että hei kun se tulee vaikka sinne terapiaan. Hei, mun työkaveri sanoi mulle tälleen, nyt kaikki on mun perseestä, että mä mä aion erota tuosta työpaikasta. Sit se ihminen on silleen toi on nyt se ensimmäinen ajatus. Voisko siinä olla tämmönenkin puoli, että jos sillä kun sillähän on se pieni lapsi. Voisko olla, että hän on ollut väsynyt tai? Eli mä yritän jotenkin tuua semmosia niinku ihan niinku uusia mielikuvia tilanteista ja hetkistä ja rauhoittaa sitä tunne-elämää. Ja se tapahtuu hyvin paljon silleen, että ihmiset, joilla on sitä epävakaus niinku jos sä sanot niille niinku silleen osuvasti, että että sinusta mahtaa tuntua nyt tältä. Ja sit kuvaa ja jos se osuu yhtään sinne päin, se ihminen on silleen Sä näet oikeasti silmistä ja siitä olemusta. Tuo kosketti minua todella paljon. Siis se helpotus ja se semmonen, että joku ymmärtää minun niinku tunteita on niinku ihan super iso. No nythän normaalielämässä, kun se on se parisuhde ja siinä on sitä epävakaa, niin hyvin harvoin niinku mennään silleen tosi rohkeasti kuvaamaan, että sinä nyt tunnet näin. Se on monesti enemmän silleen mitä hittoa sä taas valitat, sä oot aina pahalla tuulella. Sehän ei niinku auta hirveästi, se on semmosta normaali, mut hirveästi niinkun auttaisi, et joku tavoittaisi. Voitte vaan kuvitella, kun meilläkin on tullut aika rauhallinen ääninä, jos mä saan sen sanottua sen oikean lauseen, miten hyvältä se tuntuu siitä ihmisestä. Täällä puhutaan, että mistä se johtuu. No tässä oli osa, oli semmoista niinku perimää. Ja nyt se osa, mistä minä ymmärrän paremmin on psykodynaaminen terapeutti, missä niinku mietitään psykodynamiikka, eli missä ei jässämitaan tapahtuu. Miksi johtaa? Niin ajatellaan, että ei saa niinku tarpeeksi. On traumaattista lapsuutta, turvatonta lapsuutta. Monesti vanhemmilla voi olla epävakaautta, liian nopeita reaktioita, kun on niinku on tommonen taaperi-ikäinen lapsi, niinku se on vaikea. Ne on tunne-elämässä on tosi rajua. Niin ei osata jotenkin rauhoitella sitä ehkä. Monesti tähän voi liittyä lapsuudessa ollut perheväkivaltaa tai vanhemmilla päihdeongelmaa tai kaikki niinku on sitä, että ei ole niinku turvallinen se, ei oo turvallinen kasvuympäristö. Tämän häiriön niinkun olennaisimpia sanoja on se turvallisuus. Nyt jos se on sillä lapsena jäänyt se turvallisuus niinkun vaillinaiseksi, niin meillä terapiassa opetellaan sitä. Se terapia on tosi paljon opetella turvallisuuteen liittyviä taitoja. Opetella rauhoittamaan itseensä. Opetella ajattelemaan monipuolisemmin ihmissuhteita. Opetella elämänhallintaa. Tässä niinku olennainen asia elämänhallinan opettelu. Liikunta, päihde, siis mun tekis mieli sanoa kaikille epävakaa epävakaa tunne-elämää, jotka on niinku täyttää sen, että on oikeasti paljon sitä, niin et älkää käyttäkö päihteitä. Alkoholi ja tämä yhdistelmänä on niinku aivan En tiedä, voiko onko jollakin kokemus jopa, mutta ei ei sovi niinku yhtään yhteen, et siis niinku moninkertaisesti vielä vahvistaa niitä niinku niitä reaktioita ja sitten krapulassa on vielä hirveä olo. Mitä jos terapeutit tekee väärän lauseen ja saa kiehumaan kiehunnan voimistumaan? Mä sanoisin, että jos se terapeutti on mokaa niin sanotusti, me mokataan välille ja joskus niistä mokista tulee hyviä oppeja, eli jos se terapeutti osaa sanoa sit jälkeenpäin niinku heti tarttua siitä, et hei, tuo mitä mä sanoin äsken sai sulle huono olo. Mitä tapahtuu sun mielessä nyt? Sit se ihminen on silleen, siis tuo loukkasi mua tosi paljon. Sit jos se terapeutti silleen hei, voisko olla, että sä koet tämmösen jutun nyt tässä? Se voikin laantua se voimakas impulsiivisuus ja semmonen tunteet herää ja se äärimmäisyys ja tulee semmoinen itsehavainto semmoinen oppi, että nyt muuten minä tajusin, miten mulle kävi. Eli se, että terapeutti NS mokaa, niin ei oo aina huono juttu. Puhuit, että terapeutin pitää opettaa empatian kautta epävakaata ymmärtämään muita. Onko epävakaalla siis matala empatiakyky? Ei. Mä en niinku tohon tiedä faktaa, mutta mun mielestä nämä ihmiset on monesti jopa niinku ajoittain niinku yliavuteliaita ja semmosia. Voi olla niinku et ei oo ehkä empatiaa sillä hetkellä, toisaalta on sitten taas yli auttavaisia ihmisiä. Antaa liikaa itseään. Ehkä jos pitäis sanoa jotain oikein niinku täsmällistä, itseä kohtaan on huono empatiakyky. No silloin sitä myös muita kohtaan, mutta oikein niinku paljon itseä kohtaan jotenkin rikkoo itseään, niinku ei kohtele itseensä hyvin. Ja totta kai se on ajoittain, kun on se voimakas impulsiivisuus, niin ei osaa huomioida ympärillä olevia. Meillä on se ihminen, joka on tosi mustavalkoinen elämä, eikä millään semmosella tavalla. Nyt taas kerron, meillä on mielenterveyspuheessa. Me halutaan vähentää stigmaa ja me halutaan vähentää sitä, että se olisi jotenkin poikkeuksellista. Veikkaan, että jos ei olisi epävakausta, niin meillä olisi myös paljon vähemmän supertaidetta, musiikkia. Heti jopa jopa huippu-urheilua, koska osaa hoitaa sille itseensä. Ois vähemmän hyviä leffoja katsottavaksi, koska niin se monesti kuvataan epävakaata hahmoja, joiden elämä menee silleen Mutta se se aiheuttaa kärsimystä sille ihmiselle, niin me halutaan auttaa sitä. Me halutaan, että se se tasottuu, se oppii huomioimaan itseään paremmin. Se oppii hallitsemaan impulsioitaan. Se ei käytä kaikkia rahojaan pois. Se ei käytä päihteitä. Se oppii se ihminen, että jos mä teen parisuhteessa tälleen, mä niinku menetän malttini koko ajan. Niin se aiheuttaa harmia mun läheisille. Vois myös sanoa, että me halutaan opettaa semmoista oikein niinku semmoista empatiaa hänelle. Hei joku kysyi, että kuinka sitoutua terapiaan, jos on tämä Borderline personality eli eli epävakaus. Erittäin tärkeätä on just jos on epävakaa vakautta, niin sitoutua siihen terapiaan. Se on se terapeutin ammattitaito osata sanottaa se siinä alussa, että nyt sinun kohdalla on erityisen tärkeätä, että kun sä suutut, niin sä et lopeta tätä terapiaa. Ja vielä tärkeämpää, kun sä suutut, niin sä et jää pois terapiatunnilta, vaan sä tuut tänne just silloin. Kuinka suojata itsensä epävakaaan hyökkäyksiltä, eli haukuilta ja syytöksiltä? Mä ehkä tekisin silleen itse, että mä sanoisin, että niinkun oman kokemukseni siinä tilanteessa. Tosi rauhallisesti. Mä ehkä sanoisin, että sä oot tosi suuttunut, mutta minä olen kokenut tämän asian tosi eri tavalla. Mä niinku yrittäisin välttää persoonaa loukkaamista itse, koska se aiheuttaa hänelle vaan räyhdyksiä. En lähtis mukaan semmoiseen niinku intämiseen, vaan oisin semmoinen yritettäisiin olla aika jämäkän tasainen ja empaattinen, mutta sanoo, jos toinen loukkaantuu tosi voimakkaasti, niin hirveän hyödyllistä on sanoa, jos jos kumppani, jolla on tämmöistä ja loukkaa sua, niin on hirveän hyödyllistä sanoa, että tuo tuntuu minusta aika pahalta. Ja ne voi olla tosi rajuja ne hyökkäykset siinä tilassa. Ja muistetaan se, että meidän ei tarvii tätä ihmistä, jolla on tämmönen hankala niinku se mieli, niin meidän ei tarvi silti hyväksyä niinkun semmosta käytöstä. Eli eli mä psykoterapeuttina en hyväksy niinkun jotain loukkaamista tai väärinkäyttöä aikoen ja tälleen siitä syystä, että on joku tietty diagnoosi vaikka. Iso oppi tästä illasta on se, että että jos se häiriö jos jos sä näät sen siinä ihmisellä niinku se on tosi tunteikas ja se päästää pahoja asioita suustaan, niin se on itseänsä kohtaan kanssa tosi paha, eli se on siellä sisällä se myrsky vielä pahempi. Hoito voi olla pitkä, joskus nämä vaatii joskus pitkiä terapioita. Periaatteessa ihan kokonaan ei lähde niinku se persoona pois, mutta mutta on niinku hyvin paljon semmosia keissejä, missä missä se ne oireet ja ongelmat häviää lähes kokonaan, elikkä
[25:37]hei iso iso tärkeä juttu. Tää on häiriö, mihin terapia puree niinku todella hyvin. Pitkissä psykoterapioissa nämä ihmiset niinkun oppii niin paljon hallitsemaan sitä omaa elämäänsä ja tunne tunnereaktiot niinku tasottuu ja miten niinku sanoisin, että moni niistä ihmisistä, joka terapian loppupuolella on niinku ihan hiton hyvin perillä niistä asioista. Täällä on ihan listattu terveyskirjasto Dodikomin sivuilla. Minkälainen terapeutti sopii epävakaan hoitoon, niin kuunnelkaapa tätä. Hoidon selkeys, eli tosi selkeät puitteet, tietty tietyt ajat. Tietty tapa maksaa. Ei ei niinku siirtelyä ajoille, koska tarvii niinku tosi selkeet struktuurit se terapia. Keskittyminen potilaan tunteisiin ja hoitosuhteeseen, eli epävakaan ihmisen terapeutti ei voi silleen niinku sivuuttaa sen asiakkaan elämän niinku ja se hoitollista ja se hoitollista ja se hoito ja se terapiaa liittyvää pettymystä eli katso kun terapeutit eri tavalla antaa niinku kasvaa semmosen niinku jos terapia terapeutti alkaa liittyy negatiivisia tunteita vaikka, niin tässä on erittäin tärkeätä se, että niihin heti se hei nyt vaikuttaa siltä, että oot jotenkin vähän pettynyt minun niinku terapeutti uskaltaa sanoa. Onko jotain, että ei tunnu hyvältä käydä täällä nyt? Tuo pitää niinku purkaa nopeasti. Ei jättää silleen paisumaan, koska se sitten se musta puoli saa niinku hirveästi voimaa siellä niinku sen mielessä ja se terapia heikkenee. Sitoutuneisuus ja terapeutin pitää olla aktiivinen. Ei kannata niinku todellakaan itseensä tuomita sille, jos jos jos joku teistä saa joskus diagnoosin tai jonkun kumppanilla on. Jos se jos minä hetitää, jos te olette muuten onnellisia siihen kumppanin kanssa elämään, jolla on tämmönen, että okei se häiritsee osaa, mutta muuten on niinku onnellinen. Tuntuu, että tykkää sitä ihmistä, sen kanssa on kivaa olla. Ja tiedät, että se on hirveä riitelemään, jos se sille päälle sattuu ja se on välillä tosi vaikea jäädä itsekseen kotiin ja niinku siinä on niitä ilmiöitä, ei. Jos se ihminen osaa pistää sen päihde homman hallintaan ja ja se hakee vaikka apua siihen. Niin mä niinku näkisin, että se ei oo mikään kauhean paha juttu sen jälkeen. Niinku minun ajatusmaailma muutenkin tästä mielenterveysongelmista on tämmöinen, että nämä on niinku kaikki tosi luonnollisia juttuja. Tää on niin semmonen, ei nyt enää niin paljon, mutta ennen oli tosi inhottavasti jotenkin ihan ammattilaisten kesken kului ihan kammottavia juttuja, mutta ehkä minun aika enää kuuluu historiaan. Hirveän tärkeätä olisi aika rohkeasti hakea apua, jos huomaa, että hitto mulla on niinku ihan super ailahtelevaa olo. On vaikea niinku pitää kiinni. On just se yksinäisyys on super hirveän hyvä olisi hakea apua aika herkästi. Ei kannata jäädä kitumaan, enemmänkin niinku elämäntavat kuntoon, ne päihteet pois ja keskittyä tosi paljon niinku semmosiin perusasioihin ja sitten sitä apua hakemaan, koska tää on tää reagoi niin kivasti hyvään terapiaan.
