[0:10]Metsäsertifiointi on kestävässä metsätaloudessa tietty keino kertoa kuluttajille, että metsiä hoidetaan kestävästi. Ja myös metsänomistajille se on takuu siitä, että jos toimijat ovat mukana sertifioinnissa, niin he saavat tiettyjen kriteerien mukaista palvelua. Ja metsänomistajat ollessaan mukana, niin sitoutuvat metsien monimuotoiseen käsittelyn yli lainrajojen vieläpä. Entäs minkälaisia haasteita niin kuin metsänomistajien kannalta näihin sertifiointeihin liittyy? Kaikki metsänomistajat ei täysin tarkkaan tiedä, että mitä mikäkin kriteeri mihin se vaikuttaa tai mitä sillä halutaan. Sitä me ollaan ehkä toimijat niin kuin onnistuttu tarpeeksi hyvin kertomaan metsänomistajille. Ja sitthän meille tulee jatkuvasti uusia metsänomistajia, jotka sitten käytännössä kyseenalaistaa sitä, että he saattaa kysyä, että no minkä takia tänne jätetään tommonen ryhmä säästöpuita? Tai että minkä takia tähän vesistön rantaan niin jätetään käsittelemättä tommonen ala. Mitä eroa on PEFC:ssä ja FSC:ssä? No PEFC:hän on kehitetty sopimaan tällaisiin pieniin metsätalousalueisiin, pienille metsätiloille. Ja se on hallinnossa myös sellainen, jossa metsänomistajat on mukana vaikuttamassa. Kun taas sitten FSC:n kamareihin ei metsänomistajien edustajilla ole tällä hetkellä ainakaan vielä pääsyä. Ja se sopiikin se FSC, joka on sieltä tropiikista ja suurmetsätaloudesta alkujaan, niin paremmin edelleenkin sinne. Toki nyt ollaan kehittämässä ihan uusia juttuja ja meilläkin tutkitaan sitä, että miten FSC mahdollisesti tulisi mukaan meidän palveluvalikoimaan. FSC:ssähän vaaditaan tiloilta tämmönen viiden prosentin suojelutavoite tilakohtainen, jota PEFC:ssä ei ole. Ja sitten säästöpuumäärät on pikkasen suurempia, mutta ei mitään mahdottomasti, ja samaten sitten suojavyöhykkeet on leveämpiä.
[2:18]Me nähdään se niin, että me ollaan molemmissa sertifiointijärjestelmissä mukana ja me suhtaudutaan neutraalisti näihin järjestelmiin. Ollaan ja halutaan kehittää molempia ja pidetään hyvänä, että on on kaksi järjestelmää, jotka kilpailee keskenään, mut sitten toisessa järjestössä on vähän karrikoitu noin ympäristöjärjestöt ja toisessa on metsänomistajat, ja me haluttais, että molemmat olisi molemmissa. Onko niin semmoinen selvästi eroja, että mihin ne soveltuu? Meidän näkökulmasta niin niin molemmat sertifiointijärjestelmät soveltuu hyvin metsätalouden kestävyyden osoittamiseen. Molemmissa järjestelmissä on ekologinen, sosiaalinen ja ja tuota taloudellinen kestävyys niin kuin mukana, elikkä nämä kolme kolme kestävyyden ulottuvuutta. Jos miettii mitä eroja niissä on, niin varmaan PEFC järjestelmässä sosiaalinen kestävyys on on vahvemmalla painoarvolla, mitä se on FSC:ssä. FSC menee ekologisen kestävyyden kriteereissä jonkun verran pidemmälle kuin PEFC ja sitten ehkä toiminnallisesti ja organisaattorisesti niissä on selkeä ero, että PEFC:tä toteutetaan tällaisena niin kuin ryhmäsertifiointi menetelmänä, mikä sopii varsin hyvin meidän meidän tällaisena niin kuin pienmetsäomistusrakenteeseen. Tämä on juuri se puoli, mitä FSC:ssä parhaillaan kehitetään, jotta FSC:n laajentamismahdollisuudet Suomessa olisi mahdollisimman hyvät. FSC on taas tällainen niin kuin kolmikamarinen järjestelmä, jossa päätöksenteko perustuu niiden kolmen kamarin kompromisseihin. Ja ja FSC:n juuret juontaa tällaisiin niin kuin suuriin metsäpinta-aloihin, mistä myös johtuu se, että FSC ei kovin hyvin tällä hetkellä taivu tähän meidän pienipiirteiseen metsänomistusrakenteeseen. Mutta sä ajattelet just, että se, että niitä on kaksi, niin vaikuttaa siihen, että ikään kuin kumpikin kehittyy paremmin kuin ehkä, että ois vaan yksi, että vai ajatteletko sä, että jossain vaiheessa ehkä oiskin vaan? Jos me katsotaan Suomeen, niin niin meidän talousmetsän metsistä, niin lähes 90% on PEFC-sertifioituja, että se on todella iso iso määrä. Ja ja tota sitten ne FSC-metsät, mitä meillä on, niin ne on ne on tyypillisesti myöskin tuplisertifioitu. Ja uskon, että jos ympäristöjärjestöt tulisi PEFC:kin mukaan, niin meillä olisi ekologisen kestävyyden kehittämisessä tosi paljon yhteisiä intressejä.
[4:40]Se niin kun me nähdään siinä etuja, että että siinä päästään niin kuin yhdessä tän teollisuuden ja metsätaloustoimijoiden kanssa neuvottelemaan näistä säännöistä, mutta mutta tietysti se on aina kompromissi niin kuin, että ei me ikinä saada siinä niin kun tutkimustietoa perustuvia omia näkemyksiämme sellaisenaan läpi, että aina siinä on se talouskompromissi mukana, että siellä haetaan neuvottelemalla sit sitä raja kipuraaja molemmille osapuolille ja No mikä siinä on niinku erityisen tärkeää? Totta kai ne luontoarvot, mutta... Mutta että näiden niin kuin sääntöjen ja läpinäkyvyyden lisäksi, niin tietysti meille on olennaisinta pihviä siinä hommassa on sit ne itse kriteerit, että että minkä verran kuinka monta metriä pitää jäädä käsittelemätöntä rantaviivaa ja kuinka monta säästöpuuta pitää jättää hehtaarille ja mitä tehdään lahopuulle ja minkä takia me FSC:ssä ollaan on se, että että ne on kuitenkin niin kuin paremmalla tasolla kuin esimerkiksi lakitaso ja käytännössä tää PEFC PEFC-sertifikaatti on lakitaso hyvin pienillä viilauksilla. Mitä muuta eroa sä näet niiden kahden järjestelmän välillä? Että FSC:ssä tää järjestelmä, missä päätökset tehdään, on tämmönen kamaripohjainen järjestelmä, että siinä on tasapainotettu näitä eri näkemyksiä niin kuin on talouskamari, sosiaalinen kamari ja ympäristökamari, joilla on sitten tasa-arvoinen niin kuin äänivalta päätöksenteossa näillä, että konsensus päätöksiin. Että sitten PEFC:ssä taas on tämmönen ääni per jäsen -systeemi ja Suomessa siellä on joskus laskin, että oli yli 40 suoraan metsätaloudesta hyötyvää ja riippuvaista tahoa jäsenenä, niin tavallaan siinä päätöksenteossa ei oo silloin niin kuin mahdollisuutta tuoda muuta näkökulmaa esiin, jos siellä on näin suuri äänivälta jo lähtökohtaisesti. Ja sitten se käytännössä se ero on sitten just tää mainitsinkin, että tää PEFC:n käytännössä lakitasolla näissä luontoasioissa, että jotain säästöpuita pitää jättää, laki ei vaadi mitään jättämään avohakkuulle, että PEFC:ssä sentään jotain, mutta ne on niillä on niin pieni läpimittaraja 10 senttiä ja 10 kappaletta hehtaarille ja vielä kuolleetkin puut lasketaan samaan nippuun, että se se on tärkeätä uhanalaisille lajistolle tää lahopuu metsissä ja sitten pitäis olla niin kuin puhu puhuu ennemminkin kymmenistä kuutioista kuin yksittäisistä kuutioista, mutta näillä PEFC:n säästöpuurajoilla puhutaan litroista eikä kuutioista, että FSC:ssä on niin kuin selkeästi parempi ja kattavampi lista näitä elinympäristöjä, mitä pitää turvata ja ne on niin kuin rajattu käsittelyn ulkopuolelle, mikä on sitten ihan olennaista tän lajiston ja näiden elinympäristöjen säilymisen kannalta. Esimerkiksi vesistöjen suojavyöhykkeet, että PEFC-sertifikaattihaan ei vaadi sit vesistönkään rantaan niin kuin puita jättämään, että ainoa, mitä kielletään, on maanmuokkaus viiden metrin säteellä vesistöstä, mutta FSC:ssä on vähän riippuen aina vesistöstä ja metsäluontoarvoista, niin 10 jopa 30 metrin suojavyöhykettä. Miten sä näet kehittymisen ja onko eiku että voisit sä ajatella, että luonnonsuojelujärjestöt ois osa tai osallistuisi siihen PEFC:n kehittämiseen? Niin kuin mainitsin tuossa aikaisemmin, että PEFC:ssä on tämä niin kun jäsen per ääni -päätöksenteko ja niin suuri tämä metsätalousylivalta, että en näe mitään niin kun missään lähitulevaisuudessa enää mitään mahdollisuutta, että ympäristöjärjestöt olisi siihen mukaan lähdössä ja sitten vielä se vaatimustaso on niin matala, että sen niin kuin, että ei olla kyllä PEFC:iin menossa. kehittymisen, että uskotko sä, että jossain vaiheessa olisi niin kuin yksi järjestelmä, vai onko se sun mielestä hyvä asia, että on useampi? Ei se mun mielestä hyvä ole. Mun mielestä se PEFC voisi kaatua vaikka huomenna, ei haittais mitään, että se on niin kun kyllä se musta on niin kuin ihan viherpesua. Kyllä se niin kaukana on se PEFC:n taso. Siinä siinä on niin kuin muitakin ongelmia, kuin nyt mainitut, esimerkiksi se, että eihän sitä käytännössä voi menettää millään sitä sertifikaattia, että sit siinä on tietysti tää markkinapuoli, että mitä ne firmat siitä FSC-puusta maksaa, että että sehän sen viime kädessä sanelleen, että mikä niiden niin kuin tuotteilla se FSC:n kysyntä on ja kuinka paljon ne sitten maksaa enemmän FSC-sertifioidusta puustametsänomistajalle kuin sertifioimattomasta, että että nämä on sit semmosia asioita, joihin me ei niin kuin esimerkiksi ympäristöjärjestöt ei voida juurikaan vaikuttaa.
